Tervetuloa InderesTV:n pariin. Solwers julkaisi tuossa aamulla H1-lukunsa, ja mulla on niiden tiimoilta yhtiön toimitusjohtaja Johan Ehrnrooth haastattelussa. Kuvailisitko ihan omin sanoin ensin H1:n tapahtumat ja myös ehkä tuota toista kvartaalia?

Joo, tosiaan H1:llä. Niin kuin tuossa aikaisemmin sanoin, niin me odotettiin, että Q1:stä tulee hankala. Niin sitten tulikin, ja meillä oli näkymä, että pystytään parempaan Q2:een. Se ei toteutunut, ja sen myötä sitten H1 kokonaisuutena oli pettymys meille. Tietenkin siihen mahtuu monenlaista. Solwersilla on 29 yhtiötä, ja sieltä löytyy hyviä suoriutujia. Mutta tällä kertaa sitten ne, joilla oli vaikeuksia, painoi liikaa.

Kyllä. Puhuittekin tuossa vuoden alussa, että tilauskannassa on ollut ihan piristymisen merkkejä. Niin tuossa kuitenkin Q2:lla liikevaihdon kehitys jäi vaisuksi. Niin, ja liittyivätkö ne juuri näihin tiettyihin ongelmayhtiöihin?

Joo, juuri näin, että tilauskanta on kehittynyt positiiviseen suuntaan, ja se tietenkin jakaantuu sitten. Eri yhtiöihin, että joillakin siellä tilauskanta kasvaa ja pitenee, ja sitten toisilla oli haasteita.

Kyllä. Nämä haasteet on tuohon eritoten Ruotsiin ja Ruotsissa teollisuussektoriin liittynyt, ja siihen tuo tulosvaroituskin kesäkuussa liittyi. Niin pystytkö vielä avaamaan? Ehkä vähän yksityiskohtaisemmin, että mistä nämä ongelmat ovat johtuneet?

No ongelmat. Kyllä ne käytännössä oli. Huono laskutusaste oli se, mikä sen huonon suorituksen teki, ja miksi se oli huono. Niin. Kilpailu Ruotsin markkinoilla, jotka palvelevat teollisuutta, on kovaa, ja sen myötä.

Tässä ollaan kyllä kerroittekin lisänneenne toimenpiteitä kannattavuuden parantumiseksi, mutta miten näet, mitkä nämä keinot on? Toisaalta kilpailutilannetta on vaikea ainakaan lyhyellä aikavälillä muuttaa.

Joo, kyllä ne kapasiteettipuolelle menee. Osin konttoriverkostoon, liiketiloihin. Niitä pyritään käyttämään tehokkaammin. Me suljetaan muutama pieni konttori, me joudutaan tekemään henkilöstövähennyksiä. Ja sitten luonnollisesti kaikille Solwers-yhtiöille. Yhtiöille on tärkeintä nyt säästää. Säästää kustannuksia ja toimia järkevästi, mitä tulee investointeihin ja rekrytointeihin.

Kyllä, sovitte eilen muutoksista rahoitussopimukseenne. Pystyisitkö kuvaamaan vähän sitä, mitä saitte sovittua?

Joo, tosiaan julkistettiin se eilen, ja sen myötä meidän net debt/EBITDA -tason pitää olla 3,5:n alle ensi vuoden kesäkuussa. Ja tämähän oli seurausta. Meillähän oli waiveri nyt tämän vuoden kesäkuun tarkastusrajan kohdalla, ja sen myötä käytiin tämä neuvottelu. Ja mielestäni me olemme päästy hyvään lopputulokseen sen suhteen.

Miten. Pystytkö kommentoimaan, nousiko lainamarginaali tämän sopimuksen myötä?

Ei olla avattu sitä numeroa. Mutta. Kuten arvata sopii, niin sillä on tietty vaikutus.

Kyllä, tosiaan tuo nettovelka-käyttökate-suhde kolmeen ja puoleen takaisin ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä noissa nykyehdoissa on niin. Tuleeko tämä sun näkemyksen mukaan nettovelan laskusta vai käyttökatteen noususta enemmänkin?

Kyllä se siinä käyttökatepuolella, sinne sen pitää tulla, ja siinä meillä on tekemistä ja parantamisen varaa.

Kyllä. Onko se nimenomaan täällä Ruotsissa? Vai näetkö, että siellä myös Suomen yhtiöissä on?

No kyllä me nähdään, että se suurin parannuspotentiaali on nimenomaan siellä Ruotsissa. Mutta luonnollisesti pyritään parantamaan tahtia joka puolella.

Kyllä, puhuitkin, että kilpailutilanne etenkin siellä Ruotsissa on ollut tiukka. Niin jos miettii tuota tilauskannan laatua, niin onko sinne nyt päässyt huonokatteista työtä tämän kilpailutilanteen myötä kasaantumaan?

No sitä, siinä me ei nähdä suurta ongelmaa. Me kommentoitiin sitä, että me ei olla riittävästi pystytty viemään palkkakustannusten nousua hintaan, että tietenkin hintoja pyritään siellä parantamaan, mutta. Mutta kyllä se varsinainen ongelma meillä on ollut se laskutusaste, ja siihen nämä toimenpiteet nyt kohdistuvat. Kyllä.

Onko? Onko näistä toimenpiteistä mitään lyhyellä aikavälillä kertaluonteisia kustannuksia odotettavissa?

Siihen luonnollisesti on kertaluonteisia kustannuksia, kun joudutaan irtisanomaan ihmisiä, ja sen takia se tulee näkymään sitten tässä syksyn myötä kyllä.

Sitten positiivisempiin asioihin. Inframarkkina on ollut vahva sekä Suomessa että Ruotsissa, niin onko sun näkemyksen mukaan teidän tytäryhtiöt pystyneet täysimääräisesti hyötymään tästä markkinan vedosta?

Kyllä me hyödytään niistä. Joo, siinä nimenomaan on hyvä työkuorma ja hyvä tilauskanta. Inframarkkina on luonteeltaan sellaista, että siellä on esimerkiksi tällaista julkista kilpailutusta, joka tekee sen, että hinnoilla aina kilpaillaan, kun töitä voitetaan, mutta me kuitenkin nähdään, että me ollaan päästy sellaisiin projekteihin, joilla me pitkällä aikavälillä pystytään. Sellaiseen hyvään tasaiseen suoriutumiseen sillä saralla kyllä.

Miten eteenpäin näet inframarkkinan? Jotkut kilpailijat ovat kommentoineet esimerkiksi kaupunkikuntapuolella ehkä kysynnän heikentymistä nykyhyvältä tasoltaan. Niin näetkö sä siinä, tai miten ne näkymät siinä infrapuolella?

No kyllä meidän osalta näkymät ovat edelleen. Ovat edelleen hyvät siinä, että meillä on paljon työtä siellä vielä edessäpäin.

Kyllä, tosiaan peruutitte ohjeistuksen tuossa kesäkuussa, ja nyt ette antanut uutta tässä vaiheessa. Niin mitkä on ne konkreettiset asiat, mitä pitää tapahtua? Ehkä näkymissä tai muuta, että sitten loppuvuonna mahdollisesti semmoisen annatte.

No kyllä me. Mehän ollaan sanottu se, että meillä on useat yhtiöt, jotka toimii tasaisesti ja suoriutuvat tasaisesti. Meillä on niitä ongelmayhtiöitä, ja se näkyvyys siihen, että missä ajassa saadaan ne käännettyä. Niin, se on yksi asia, mikä tekee. Tämän haastavaksi antaa juuri tässä kohtaa outlookia kyllä.

Ehkä. Sitten vielä noista näkymistä yksi kysymys. Tuolla arkkitehtipuolella osa yhtiöistä on antanut jo verrattain positiivisiakin kommentteja markkinan kehityksestä. Miten se puoli näkyy Suomessa ja Ruotsissa?

No Suomessa me. Niin kuin mainittiin tuossa aikaisemmin, me ollaan nähty pientä viriämistä siellä, sellaista isoa muutosta. Ehkä vielä meidän osalta ei näy Suomessa. Mutta tosiaan positiiviseen suuntaan näyttää menevän tarjouskyselyt. Ruotsissa me ollaan aika pieniä arkkitehtipuolella, ja ehkä just sen yhtiön osalta ei tällaista isoa muutosta näy ihan vielä meillä siellä.

Selvä. Kiitos haastattelusta.

Kiitoksia.