Tervehdys, Inderes TV:n katsojat! YIT julkaisi tuossa aamulla Q2-tuloksensa, ja mulla on sen tiimoilta yhtiön toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa haastattelussa. Morjesta, Heikki! Tervetuloa! Käydään aika perinteisesti läpi kvartaalia, ehkä ensimmäisen puolivuotisen pääkohdat.

Joo, kvartaalillahan oikeastaan keskeiset nostot on se, että meidän liikevaihto jatkoi kasvamistaan. Se, että meidän liikevaihto jatkoi kasvamistaan, kasvoi viime vuodesta. Meidän tulos jatkoi kasvamista viime vuodesta, ja isoimpina ajureina on meidän rakentaminen CEE. Siellä liikevaihto kasvoi yli 30 % verrattuna viime vuoteen, ja tuloskin merkittävästi, joskin toki tulos oli viime vuonna aika vaisu, niin tänä vuonna se oli sitten sen näköinen, mitä toki sieltä segmentiltä odotetaan. Infra jatkoi hyvää kasvuaan, 20 %:n kasvua jälleen. Se oli kuudes kvartaali putkeen. Jolloin meidän infraliiketoiminta kasvaa. Sitä kautta nämä kaksi kasvua tuki sitten sitä koko yhtiön liikevaihdon ja tuloksen kasvua.

Rakentaminen jatkoi oman tuloksensa parantamista, ja ehkä ne sellaiset Suomen asumisen hankaluudet, mitä meillä on ollut, niin ne realisoitui myös nyt merkittävästi tässä Q2:lla, ja siellä tulos valahti 6 miljoonaa euroa pakkaselle johtuen tästä markkinatilanteesta. Mutta ehkä siinä keskeisimmät asiat tuosta toisen kvartaalin tuloksesta.

Kyllä, jos aloitetaan siitä asuminen Suomesta, niin kvartaalilla ei omaperusteisia aloituksia, ja sijoittajarakenteella olevissa sijoittajakohteissakin flattia kehitystä, niin yllättikö tuo heikko kehitys teidät markkinamielessä?

Ehkä ei niissä omaperusteisissa käynnistyksissä niin paljoa, että me nähdään, että meillä on. Me tehtiin jo viime vuonna valtavasti työtä sen tuoteportfolion osalta ja muutoksen ja suunnittelun ja kaikkea näiden kanssa, että siinä ei merkittävää muutosta. Ehkä se, että Suomessa vuokratasot erityisesti pääkaupunkiseudulla on pysynyt noin suurin piirtein samalla tasolla, ja se meidän näkemyksemme mukaan edelleen haastaa sitä sijoittajan yhtälöä. Millä sitten näitä kovan rahan sijoitusasuntoja käytäisiin. Samaan aikaan valtion päätökset siitä, miten tuettua asumisen rahaa on supistettu tältä vuodelta, niin toden tottahan se sitten näkyy siinä kokonaisvolyymissa myös meillä kyllä.

Mites omaperusteisissa? Jos te katsotte nyt tuota teidän hankeportfoliota, niin voiko odottaa tuohon toiselle vuosipuoliskolle merkittävää piristymistä aloituksissa?

Meillä on hyvä hankeportfolio sinällään. Meillä on kykyä, ja meillä on. Meillä on tontteja. Meillä on uusittua portfoliota, jota me pystytään tuomaan markkinaan. Mutta kyllä hankekäynnistykset tehdään sitten kuitenkin sen kysynnän perusteella. No nyt me nähdään se, että meidän uudesta tuoteportfoliosta Heikas, joka on siis Lauttasaaressa oleva kohde, niin siellä jo ne käynnistysedellytykset, mitä me itsellekin asetetaan, ovat jo täyttyneet tällä ajanhetkellä kyllä.

Mitäs, Suomessa tuli asuntolainakattoon ja lainojen enimmäispituuteen muutoksia, niin uskotko, että tällä on piristävää efektiä tuohon markkinaan?

Mä näen ne positiivisena muutoksena. Ensinnäkin, jos ajatellaan sitä kykyä kerryttää omaa varallisuutta, niin kyllähän se fakta on se, että omistusasumisessa ihmisellä se säännöllinen säästäminenkyky. Kerryttää sitä omaa varallisuutta, niin se on. Se on erittäin merkittävä. Mutta samaan aikaan tämä laina-ajan pidentäminen ja tämä kokonaisuus mahdollistaa myös sen samanaikaisen sijoittamisen. Niin kuin ollaan nähty sitä, että suomalaiset on tulleet itse asiassa aika hyviksi sijoittamaan myös sitä omaa varallisuuttaan ja kasvattamaan. Ja mun mielestä nämä on oikeita päätöksiä tässä ajanhetkessä ja tukee varmasti markkinaa keskipitkällä aikavälillä myös.

Kyllä sitten sijoittajamarkkinassa tosiaan on vaikea markkina muuten. Monet teidän kilpailijat on kuitenkin tiedottanut sijoittajakohdehankkeistakin myös. Niin uskotko, että olette menettäneet markkinaosuuksia?

No me ollaan seurattu kyllä sitä tilannetta siinä meidän kohdalla, niin me emme ole pystyneet löytämään semmoista yhtälöä, joka olisi hyväksyttävissä meidän osakkeenomistajille. Että me saataisiin niitä hankkeita käyntiin.

Eli käytännössä mielenkiintoisia hankkeita ei löydy tällä hetkellä.

No me ollaan tietysti, käydään keskustelua, mutta me nähdään, että kyllä siinä yhtälössä pitää vielä vähän, että sen kokonaisuuden pitää toimia meille ja asiakkaille. Ja ennen kuin ne hankkeet sitten meidän osalta käynnistyy.

Kyllä, sitten mennään asuminen CEE:hen. Niin siinä oli lähihistoriaan vahvin marginaalitaso kvartaalilla. Niin no, tietenkin volyymi auttaa, mutta avaisitko vähän tausta-ajureita siinä?

Volyymi on yksi, samaan aikaan vähän niin kuin maakohtaisesti tietysti on kannattavuuseroja. Me nähdään, että meillä dynaaminen hinnoittelu eli miten hinnat liikkuu, miten projektiportfolio. Erinomainen kvartaali tiimiltä, pitää sanoa.

Ehkä meillä semmoinen ajuri, mitä me itse seurataan eniten, on se rullaava 12 kuukautta. Eli millä tavalla me sitä pystytään tekemään. Yksittäisille kvartaaleille voi osua jotain eriä suuntaan jos toiseenkin. Jos katsotaan sitä rullaavaa 12 kuukautta, sekin on mennyt systemaattisesti eteenpäin. Nyt ollaan 13,5 %:ssa, ja tavoitehan meillä on olla yli 15, ja sen mukaan sitten töitä tehdään. Ja käynnistyspäätöksissä kuitenkin pitää muistaa se, että käynnistyspäätöksissä me aina lähdetään siitä, että meidän strategian pitää täyttyä, jotta me niitä käynnistyksiä tehdään.

Kyllä. Ja käynnistyksistä puheen ollen, niin lähes 800 asuntoaloitusta kvartaalilla, niin oletko tyytyväinen tähän tasoon?

Ainahan sitä toivoo lisää, eikö näin? Mutta jos katsotaan sitten kuitenkin siitä, kun me julkaistiin meidän strategia, niin meidän tuotantovolyymit on jo 70 % kasvaneet siitä. Meillä oli nyt 37 asuntoa tuotannossa kvartaalin lopussa, ja me sanottiin silloin strategiassa yli 15 prosentin vuotuista kasvua siten, että jos sen nyt laskee noin pyöreästi, niin noin yhdeksässä vuodessa tuplattaisiin sen liiketoiminnan koko. Meillä on silloin, kun käynnistysedellytykset täyttyy. Hyviä hankkeita saadaan, niin kyllä me jatkossakin käynnistetään niitä ja nähdään sitä. Niin, meidän myyntihän taas kasvoi yli 30 % vertailukauteen nähden, että markkina tukee meitä tällä hetkellä, ja silloin niitä päätöksiä on myös hyvä tehdä.

Kyllä, tosiaan rakenteilla olevien asuntojen määrä on kasvanut merkittävästi, mutta. Vastaavasti tuo segmenttiin sitoutunut operatiivinen pääoma on suhteellisen vakaana kehittynyt, niin voisitko vähän tätä yhtälöä avata?

Joo, tämä oikeastaan lähti jo silloin. 2023. Taisi olla. Me julkaistiin meidän muutosohjelma, ja siellä oli yhtenä elementtinä se pääoman tehokas käyttö. Ja me tunnistettiin se, että me halutaan allokoida pääomaa enemmän kasvuun tukemaan meidän asumisen kasvua Suomen ulkopuolella. Mutta todettiin, että se kasvukin pitää tehdä pääomatehokkaasti, koska jos se kasvu syö kaiken pääoman tai jos se syö liikaa pääomaa, niin me ymmärretään, että silloin se saattaa aiheuttaa hankaluuksia.

No nyt mitä me ollaan tehty? Jos katsoo sitä, niin aika paljon liittyy siihen, että miten me saadaan, että rakentamisen aikana pääomaa sitoutuu vähemmän siihen rakentamiseen. Siellä on maksuehtoja, siellä on muutettu, siellä on. Joissain maissa on jo toimintaa. Escrow-tili. Miten se pyörii. Mutta ollaan myös tuotu omia maksuehtoja ja pystytty asiakkaiden kanssa löytämään sellaisia toimintamalleja, joissa meidän pääoma pysyy kontrollissa, vaikka sitä kasvua siellä haetaan. Se on meille tärkeää. Se mahdollistaa sen kasvun, mahdollistaa ne käynnistyspäätökset.

Kyllä, just näin. Sitten urakointiin mennään, niin infrassa sekä liikevaihto että tilauskanta vahvassa kasvussa. Niin onko siellä ajurina pelkästään noita datakeskuksia vai onko siellä taustalla minkälaisia muita hankkeita siellä on?

Myös muita hankkeita toki. Ja nythän tuotiin esimerkiksi nämä Helsingin ratikkahankkeet, jotka tuli meidän tilauskantaan. Ne on isoja hankkeita. Siellä on. Me viestittiin tämä. Iso akkuvarantohanke vuoden alussa eli kalliorakentamista. Mutta totta kai se datakeskusmarkkina.

Se on iso, ja ehkä tällä hetkellä vähän viestittiin tällä viikolla juuri tilauksesta, ja varmaan siihenkin kohta mennään. Mutta me nähdään, että nyt ne ennusteet ja suunnitelmat alkavat realisoitua Suomessa. Mutta tämä ei ole millään tapaa missään tapauksessa sen syklin loppupäätä tai edes keskivaihetta. Me ollaan sen alkuvaiheissa, ja se tuo myös sitten sitä kasvua meidän koko rakennusalalle.

Kyllä, tosiaan tiedotitte tuosta 300 miljoonan euron urakasta, niin voisitko kuvailla vähän, että voidaanko tästä odottaa jo H2:n liikevaihtoon merkittävästi vaikutusta, ja voisitko sitä urakkaa vielä vähän luonnehtia tarkemmin?

Tosiaan työt alkaa nyt. Ollaan niin kuin siinä napakalla aikataululla liikenteessä, niin kuin vastaavissa hankkeissa ollaan. Raportoidaan sitten luvut tulevaisuudessa aina kvartaali kerrallaan.

Mutta se on. Jos ajatellaan erilaisia hankemuotoja, niin tämä on tietysti sen kokoinen, missä meillä on aika merkittävä rooli meidän asiakkaalle varmistaa, että se mitä he haluaa sinne rakentaa, niin tulee toimitetuksi myös ajallaan ja oikeanlaisena. Ja saadaan siellä se otettua käyttöön, ja sitä me ollaan pystytty tekemään aikaisemmin meidän asiakkaalle. Me ollaan jo kaksi vuotta oltu mukana tässä markkinassa, rakennettu niitä ja varmistettu myös, että meillä on sitten ne kyvykkyydet ottaa tämänkaltaisia ja tämän kokoisia hankkeita paikallaan, koska se on hirveän tärkeätä siinä, että se mitä me luvataan asiakkaalle, niin sen me pystytään myös pitämään.

Kyllä, olette tosiaan kaksi vuotta olleet tässä markkinassa mukana, niin jos miettii aktiviteettia, niin onko tällä hetkellä tarjottavissa hankkeissa aktiviteetti korkeampi kuin esimerkiksi vuosi sitten?

On merkittävästi.

Eli voidaan olettaa myös tiedotteita tässä toisella vuosipuoliskolla.

No ei mennä asioiden edelle. Mutta niin kuin totesin tässä, että jos pitäisi sitä sykliä arvioida, niin emme ole missään tapauksessa vielä syklin keskiosalla, vaan kyllä me nähdään nyt, että se investointiputki, mitä Suomeen on viestitty, niin nyt se lähtisi tulemaan, ja se tuo kasvua Suomeen, se pitää muistaa.

Kyllä, kommentoit tuossa raportilla myös datakeskusmahdollisuuksista muissa toimintamaissa, niin pystytkö sitä avaamaan?

Vielä ei ole mitään viestittävää asiasta, mutta tietysti se, että me datakeskuksia tarvitaan hyvin lähellä myös sitä käyttöpaikkaa johtuen sen tiedonsiirron etäisyyksistä ja muista. Ja me nähdään, että tällä hetkellä me ollaan kahdeksassa Euroopan maassa, missä me operoidaan, ja tietysti Suomi. Suomi on merkittävä. Merkittävä. Suomella on merkittävät kilpailuedut houkutella näitä investointeja, mutta samanaikaisesti kyllä on paljon sijoittajia ja investoreita, jotka etsii myös datakeskusaktiviteetteja, hankkeita meidän muissa toimintamaissa.

Meille oli tärkeää tässä keväälläkin, kun viestittiin siitä, että me rakennetaan oma kokonainen tiimi jo, että meillä on siirrettävää osaamista, jota me pystytään sitten varmistamaan. Että jos me tämän kaltaiseen hankkeeseen lähtisimme, että meillä se osaaminen on varmasti myös sitten siirrettävissä ja paikallaan, jolloin me vältetään se, että meidän pitää se sama työ tehdä seitsemään kertaan missään maassa, ja silloin meillä on tietty konsepti. Me pystytään sitä tekemään, tukemaan ja varmistamaan, että jos sen kaltaiseen hankkeeseen lähtisimme, niin se hanke tullaan myös toteuttamaan asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.

Kyllä. Kohdistuuko tämä potentiaali nimenomaan Baltian maihin vai muihinkin toimintamaihin?

Sanoisin näin, että kaikissa toimintamaissa kyllä.

Nostitte Suomessa rakennusmarkkinan lyhyen aikavälin näkymiä myös, niin onko siinä pelkästään nämä datakeskushankkeet ja se markkinan kuuma kysyntä taustalla? Vai onko myös muita draivereita tässä?

Se on pääajuri, ehdottomasti. Toki pitää sanoa, että korjausrakentamisessahan siellä oli jo, oliko, 9 kvartaalia laskua korjausrakentamisessa? Nyt siellä nähdään pientä palautumista, ja toimenpiteet. Mitä? Mitä tässä julkisestikin on tehty, niin mahdollisesti tukee sitä korjausrakentamista, että se saattaa olla myös toinen elementti, joka sieltä tulee. Mutta nyt se primääri ajuri on ehdottomasti datakeskusmarkkina kyllä.

Viimeisenä siitä ohjeistuksesta: viime vuonna tässä Q2-raportin yhteydessä tarkensitte ohjeistusta tänä vuonna, niin onko tuo näkymä toiselle vuosipuoliskolle sumuisempi kuin esimerkiksi viime vuonna?

Ehkä katsoisin sitä siten, että meillä on. Meidän ohjeistushan on 70–100 miljoonaa koko vuodelle, ja siellä vähän näiden eri segmenttien suorituskyvyn mukaan sitten mihin osuu. Ja tässä kohtaa me arvioitiin se, että meillä ei ole tarvetta nyt sitä muuttaa.

Selvä. Kiitos haastattelusta.

Kiitos.