Hyvät ystävät ja hyvää lähes puolta päivää. Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikström. Nyt hetkeksi mennään sitten tuota greatemaailmaan ja siihen tarinaan, mitä me tässä vuosien varrella ollaan yhtenä pystytty luomaan. Taustalla oleva kuva löytyy itse asiassa Turun saaristosta Saaristotieltä. Siinä on meidän rakentama Kirjalansalmen silta, toinen, yksi Suomen suurimmista vinoköysisilloista. Yksi ilta muiden joukossa, mutta sinänsä merkittävä merkittävä koko suomenrakennusteollisuudelle, että käytännössä Paraisilla eli tuon sillan takana noin kolmekymmentä kilometriä Turusta etelään, niin sieltä löytyy 80 % Suomen sementtituotannosta, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että jos tämä yhteys ei olisi kunnossa, niin Suomessa loppuisi rakentaminen käytännössä muutamassa viikossa. Siksi tärkeä tärkeä se tuotantolaitos siellä on. Sen lisäksi Paraisilla on muutakin aika merkittävääkin teollisuutta teollisuutta, joka joka Suomen rakennusteollisuutta palvelee. Tämä oli pitkä projekti mitä me rakennettiin. Itse tehtiin, tehtiin hyvin, hyvin teknisesti vaativaakin siltaa. Niin yli kolme vuotta tuohon ja ja ja. Sitten kuitenkin kun se viime vuoden lokakuussa avattiin liikenteelle, niin me oltiin lähes vuosi etuajassa kuitenkin senkin senkin osalta, kuten meillä on tapana projekteissa olla. Muutama projektireferenssi tuolta historiasta. Sieltä löytyi vasemmalta Kruunusillat Helsingistä eli yhdistää Helsingin keskustan ja Kruunuvuorenrannan rannan. Tuossa Suomen pisin silta, itse asiassa 1,2 kilometriä pitkä joka itsestään. Kuva taitaa olla sieltä avajaistilaisuudesta, jolloin se avattiin kevyelle liikenteelle. Toinen vasemmalta Tornionjoen rata, Siltavuoren silta palkinto viime vuonna eli eli menee Ruotsin puolelle. Tuosta Torniojokilaaksosta kolmas vasemmalta, niin taitaa olla Laakson sairaala kohteena. Eli me tehdään aika paljon maanalaisia kohteita tänä päivänä. Ja neljäntenä oikealla niin Vantaan ratikan havainnekuva. Me tehdään pääasiassa vaativia kohteita, teknisesti vaativia kohteita, joissa joissa sitten ne meidän keltamustat värit löytyvät vähän useammin kuin kuin kuin kuin muista projekteista toimitaan. Sekä Suomessa että Ruotsissa. Ollaan nyt 4 vuotta oltu Ruotsissa ja mennään kohta noihin Ruotsin Ruotsin tulevaan tulevaan maailmaa myöskin jonkun verran, mutta juuriltamme me ollaan ollaan kuitenkin suomalainen yhtiö, perustettu vuonna 14. Itse asiassa kolmen yhtiön fuusiolle on tullut vuonna 17 taloon ja silloin meidän liikevaihto taisi olla siellä jossakin vähän reilun 100 miljoonan euron paikkeilla ja ja ja. Meitä oli. Meitä oli silloin niin vähän toistasataa ihmistä töissä ja nyt tänä vuonna ollaan nyt sitten jo vähän erilaisessa maailmassa. Otsikko sanoo, että datakeskuksilla on merkittävä vaikutus Kreate Group. Palaan noihin datakeskuksiin myöhemmin, myöhemmin vielä uudelleen vähän tarkemmin, mutta tämä on periaatteessa rakennusteollisuuden jaottelu. Miten? Miten koko rakentamisen klusteri jakaantuu ja ja sitten tuossa noissa piirakoissa näkyy sitten kunkin sektorin vaikutus Kreaten tekemisiin. Luonnollisesti infrarakentaminen on meille se kaikkein suurin potti. Koko infrarakentaminen itsessään niin reilu seitsemän miljardia. Mutta sitten kun lisätään siihen mukaan muusta kuin asuinrakentamisesta ja korjausrakentamisesta infra infratyypilliset työt, niin mä lähden nytään Suomessa 10 miljardia markkinan koossa. Itse asiassa infrarakentaminen on tänä vuonna suurin yksittäinen segmentti rakentamisessa sitä kautta, että erityisesti asuntorakentaminen on ollut niin syvä ja se tässä jo useamman vuoden ajan. Asuntorakentamiselle ei juurikaan ole ole vaikutusta siihen, mitenkreaatilla menee. Me ollaan sinnekin tehty lähinnä pohjarakentamiseen ja betonirakentamiseen liittyviä töitä tässä vuosien varrella, mutta se on meillä aika vähä vaikutuksineen. Toinen sellainen ehkä merkittävä asia, minkä haluan nostaa tässä esille. Infra. Infrarakentaminen on vastasyklistä pitkälti silloin kun kun kunkun talous sitä vaatii, niin infrasta pitkälti myös silloin tukee, ja toisaalta se on myös äärimmäisen tasaista, jos katsotaan vuosivaihteluita näiden eli eri segmenttien osalta. Kuinka paljon se vuotuinen rakentamisen volyymi eri segmenteissä vaihtelee vaihtelee, niin me puhutaan puhutaan talonrakentamisen puolella jopa plus miinus 20 %n muutoksista yhden vuoden aikana. Eri segmenteissä infrassa ne vuosimuutokset ovat yksittäisiä prosenttiyksikköjä. Ja kun me katsotaan itse viimeiset 20 vuotta tästä taaksepäin, niin infrakeskimääräinen kasvu on noin 4 prosenttia ja ja tämä on inflaatiokorjattuna ja sama sama vastaava vastaava vastaava keskimääräinen kasvu. Huolimatta siitä, että se on niin merkittävä se plus ja miinus tuolla talopuolella vuotuisesti, niin puhutaan alle prosenttiyksikön kasvusta. Eli itse asiassa infra on ollut se osa alue, joka on kasvanut vakaasti. Tälle vuodelle ennustetaan infraan pientä kasvua. Oman arvioni mukaan infran kasvu tulee olemaan merkittävästi suurempi kuin tuo 2 % mitä tuossa on ennustettu. Johtuen siitä, että noissa muissa segmenteissä on osa alueita, jotka kasvattavat infran tekemistä. Datakeskukset Yhtenä hyvänä hyvänä esimerkkinä, jota perinteisesti ei luota tuon infrarakentamisen sisään täysimääräisesti. Aikamoinen kasvu tilauskannassa kahden vuoden takaiseen H ykkösen lukuun lukuun verrattuna. Niin niin, me ollaan nelinkertaistettu meidän tilauskanta ja viime vuoden ykkösenlukuun verrattuna ollaan kolminkertaistettu meidän tilauskanta. Tämä ei ole tullut todellakaan yhdessä yössä, vaan me. Tässä on itse vuosien vuosien työn takana, että ollaan päästy tähän tilanteeseen. Palaan siihenkin kohtaan, että miten se käytännössä on tehty ja tämä on kaikki historiaa. Toisaalta se on tulevaa, eli nämä projektit täytyy myös sitten vielä tehdä. Mutta ennen kaikkea kun me katsotaan mikä on näkymä eteenpäin seuraavat kuusi kuukautta ja sitten 6 kkn yli, niin nuolet kertoo siitä siitä potentiaalista, joka infrassa edelleen on. Siellä löytyy löytyy stabiilia stabiilia markkinatilanne, mutta ennen kaikkea sieltä löytyy myös vahvistuvia tai voimakkaasti vahvistuvia rakentamisen segmenttejä. Infrassa Ja nuo mitkä tuolla itse asiassa vahvistuu kaikkein eniten tällä hetkellä. Ne on juuri niitä osa alueita, missä me olemme todella vahvoja. Tämä sama liittyy myöskin Ruotsiin, että jos jos Suomen inframarkkina oli sen noin 10 miljardia vähän alle, niin Ruotsissa se inframarkkina on yli kaksinkertainen. Taitaa viimeisin arvi olla 23 miljardia. Ja me olemme edelleen pieni tekijä Ruotsissa, mutta me olemme hyvin vahva niissä segmenteissä missä me ollaan siellä mukana ja katsotaan niitäkin tuossa sitten vähän hetken päästä lisää. Lupasin palata näihin datakeskuksiin. Tässä puhutaan gigawateista. Puhun mieluummin euroista. Tällä hetkellä Suomeen on suunnitteilla rakenteilla joko odottamassa investointipäätöstä, että investointipäätökset tehtynä niin yli 170 datakeskusta ja. me rakennetaan tällä hetkellä kahdeksaa datakeskusta Suomessa. Ne on kaikki käytännössä NDAn alaisia hankkeita, joista joista me emme ole huudelleet mihinkään suuntaan, eikä meiltä ole yhtään lehdistötiedotetta tullut niiden osalta, mutta niiden osuus on kuitenkin kuitenkin meillekin ihan merkittävä, niin kuin monelle muullekin rakentajalle. Me ollaan itse Suomen vahvin datakeskus. Suomen vanhin datakeskus Rakentaja. Eli ensimmäinen datakeskus. Mitä Kreate Group on tehnyt niin vuositasolla 2013. Silloin ei vielä datakeskuksia tässä maassa puhuttu juuri mitään. Tämä sijaitsee tuolla kaakonkulmalla kulmalla tämä hanke ja me ollaan edelleen siellä töissä 13 vuodenkin jälkeen. Se mikä ehkä jonkun verran häiritsee tätä keskustelua, vaan se, että kun me puhutaan tuollaista gigawattitääristä ja puhutaan 170:stä datakeskuksesta, niin me emme tiedä niiden todennäköisyyttä toteutukseen. Se vaatisi investointipäätöksen. Toisaalta sitten todella monessa datakeskuskeskushankkeessa on sitten useampia vaiheita vaiheita ja ja ja. Me kaikki varmaan tiedetään ne syyt, minkä takia tämä on. Suomi on tällä hetkellä tällä Telluksella niin vetävä vetävä maa näiden datakeskusten rakentamiselle. Meillä on kuitenkin. Meillä on edullinen, puhdas sähkö ja meillä on hyvinkin vakaa poliittinen ympäristö ja meillä on oikea maaperä ja ja ja ja niin edelleen. Täällä on paljon asioita, jotka tähän vaikuttaa. Sen lisäksi, että me tällä hetkellä tehdään 8, me neuvotellaan tällä hetkellä useammasta uudesta datakeskuksesta, joko nykyisten laajentamisista tai sitten täysin uusista kampuksista. Se vuotuinen kun lupasin palata euroihin, niin se vuotuinen lisäys rakentamisen markkinaan mun arvion mukaan on noin 2 miljardia. Mitä mitä täältä tulee tällä hetkellä tuohon koko rakentamisen rakentamisen klusteriin Ja mä itse uskon niillä investointipäätöksillä mitä me nähdään tällä hetkellä meidän pöytien läpi liikkuu tällä hetkellä voisiko sanoa kahden datakeskuksen viikkovauhtia erilaisia investointisuunnitelmia, joita ei julkisuuteen ole tuotu. Ja ja ja. Mä itse uskon, että tämä buumi tulee jatkumaan vähintään sinne vuoteen 2030 asti. Toki siellä on paljon asioita globaalisti, jotka vaikuttaa mitkä ei todellakaan meidän pöydällä pöydällä, mutta tällä hetkellä nämä suunnitelmat näyttää tältä. Ja toisaalta siinä vaiheessa kun datakeskusta lähdetään tekemään niin niin niin vaikka niiden läpimenoaika onkin kohtuullisen lyhyt lyhyt, niin niin ei niitä ihan hyvillä lähdetä keskeyttämään. Sitten toinen iso draiveri on geopoliittinen tilanne. Jos te laitatte karttaan päällekkäin Väyläviraston investoinnit raidehankkeisiin, tiehankkeisiin, satamiin ja sitten Finavian puolella noihin lentokenttiin, niin puhutaan siviililentokentistä, niin siellä on paljon päällekkäisyyttä näiden tarpeiden osalta. Mitkä, mitkä mitkä liittyy tähän kriittiseen infrastruktuuriin. Eli siellä tulee sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet. Kun joku väylän pätkä tuonne johonkin rakennetaan, niin kaikki ei välttämättä edes ymmärrä, että se palvelee myös sitä tarkoitusta tulevaisuudessa. Sieltä löytyy paljon erilaisia muita kriittisen infrastruktuurin toimijoita kuin kuin Väylävirasto. Tietysti puolustushallinto on yksi ja ja puolustushallinnon eri eri organisaatiot. Nekin on Andrean alaisia hankkeita ja meilläkin on hankkeita. Mistä mistä? Itsekään en tiedä kaikkea, eikä minun pidäkään tietää. Eli ne on jälleen kerran asioita mistä ei, mistä ei julkisesti keskustella. Tämä on iso iso boosti myös rakentamiseen. Jos me mietitään, että että Suomen. Suomen puolustuksen puolustuksen investoinnit tulee kasvamaan siihen kokoluokkaan, missä missä niiden uumoillaan olevan, niin se tarkoittaa investointeja myös sitten tälle puolelle. Kriittinen infra, oi anteeksi kriittinen infra on on on useimmiten niin maan alla ja ja ja. Tuossa on muutamia esimerkkejä, esimerkkejä siitä, mihin, mihin suuntaan tämä kriittinen infra on on on keskittynyt? Greata rakentaa itse asiassa kaikkia näitä kuutta kuutta segmenttiä. Tällä hetkellä me tehdään tunneleita. Me tehdään, Me tehdään teitä maan alle. Me tehdäänpysäköintitiloja. Me huolehditaan kunnallistekniikasta siellä, väestönsuojarakenteita, erilaisia monikäyttötiloja. Siellä on energia ja tietoliikenteeseen liittyviä maanalaisia rakenteita. Sitten muutamia hankkeita tuolta tuolta kaupunkien suurimpien kaupunkien puolelta. Tampere. Henkilö. Ratapiha. Tämä meidän yksittäinen suurin projekti tällä hetkellä 200 miljoonaa. Rakennamme sitä tuonne vuoteen 21 asti, toivottavasti vielä vähän lyhyemmän aikaa, jos me saamme sen vähän aikaisemmin valmiiksi. Vantaan ratikan isä Itäosa tulee tuosta varmaan kasvamaan vielä jonkin verran, kun me saadaan loputkin hankkeet vielä kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen. Lähentelee varmaan 150 miljoonaa se potti. Ja viimeisimpänä, jossa työt on aloitettu Junatien metrosilta. Tuossa kalasatamassa, jonka jonka arvo on on noin 60 miljoonaa. Näitä projekteja on meille vuosiksi eteenpäin ja tuo sitten sen perusrungon meidän meidän tekemisiin. Ruotsi. Meillä oli strateginen tavoite tänä vuonna itse ensi vuonna 650 miljoonaa sekkiä vaihtaa siellä. Ja itse asiassa me todennäköisesti ollaan tänä vuonna jo tuossa luvussa. Eli meillä on tässä varmaan varmaan loppuvuonna nyt sitten uuden strategian mietintä Ruotsin osaltakin edessä. Meillä vaihtui toimitusjohtaja siellä siellä ja saatiin äärimmäisen hyvä kokenut kaveri siihen, siihen tuota, hän aloittaa. Aloittaa itse asiassa nyt, nyt ihan näillä, näillä, näinä päivinä, uudessa tehtävässä ja ja ja. Kasvu on. Me haetaan, haetaan siitä yli kaksinkertaista markkinasta Suomeen nähden tulevaisuudessa ja nimenomaan niissä segmenteissä, missä me voimme olla riittävän vahvoja. Mä olen ollut 14 vuotta sellaisen yhtiön palveluksessa, joka joka on tehnyt Ruotsissa ja Norjassa liiketoimintaa ja tiedän suurin piirtein ne virheet, mitä siellä pystytään tekemään ja tiedän myöskin ne asiat, mitä siellä kannattaa yrittää tehdä, tämän jälkimmäisen mallin mukaisesti. Me yritämme tällä hetkellä siellä edetä, eli vahva erikoistuminen on itse asiassa se avainsana avainsana Ruotsissa tekemisiin bulk infraan. Sinne ei kannata suomalaisen urakoitsija lähteä tekemään. Ja toinen on se, että tee kuten Ruotsissa tehdään. Eli suomalaisia toimintatapoja Ruotsin kannalta yrittää viedä, koska ne eivät siellä vaan vaan toimi. Me tehtiin meidän raportointirakenteeseen tuossa keväällä keväällä muutos eli eli brittikonserni Kellerin kanssa omistettu tasaosuuksin omistettu yhtiö Go Offers Finland. Niin meillä tuli määräysvalta tässä yhtiössä ja ja ja. Keller on maailman suurin pohjarakennusyhtiö, Toimii kuudessa eri maanosassa. Suomessa Kreate Group on ollut se astinlauta sitten sitten Suomeen tulemiseen GFS n kautta ja ja. KFS on aika voimakkaassa kasvussa ollut liiketoiminnallisesti tänä vuonna ja se on totta kai hyvä, koska nyt me saadaan luvut luvut sisään niin kuin niiden pitääkin tulla. Ihan ylivoimainen markkinajohtaja siinä. Siinä kun Suomessa tehdään teknisesti yhä vaikeimpiin paikkoihin erilaisia projekteja. Tässä on itse asiassa syy, minkä takia Kreaten Kreaten tilauskanta on kasvanut niin paljon kuin on kasvanut. Eli me ollaan tosi selektiivisiä niiden hankkeiden kanssa. 10 miljardia on se peruspotti. Me kiinnostutaan noin puolikkaasta. Me tarjotaan sitä puolikkaasta noin puolikas ja me voitetaan noin 20 pinnaa meidän tarjoamista projekteista. Tässä tulee sitten se vuotuinen liikevaihto ja ja ja. Se, että me pitäydytään siinä mitä me osaamme. Me ollaan markkinajohtaja todella monessa liiketoiminnassa ja tämä on ollut se voittava resepti resepti tähän asti. Puhuttiin teollisuuden investoinneista. Puhuttiin väyläinvestoinneista noin noin 4 miljardia kokonaisuudessaan. Ja tuossa on sitten ehkä viimeinen asia, minkä haluan nostaa esille. Eli meillä on aikamoinen hyppäys uuteen kokoluokkaan tänä vuonna. Meidän ohjeistus ohjeistus päivitys tuolta kesäkuulta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että me tullaan tuplaamaan meidän viime vuoden liikevaihto ja ja ja. Sitten se vastaava on nyt sitten nähtävissä myös tuolla tuolla ebitaohjeistuksen puolella. Meidän strateginen tavoite on 5 pinnaa EBitaa ja nyt jo Q2:n aikana olimme siellä.

Kiitos kiitos. Käy peremmälle. Tervetuloa. Tervetuloa. Mulla on tässä jonkun verran kysymyksiä noista datakeskuksista, vaikka tiedän, että teillä toki teitä työllistää muukin. Valtion väyläinvestoinnit. Ja siltoja tarvitsee korjata. Ja puolustuksellisia infratarpeita on myös. Mutta tämä on kuitenkin kiinnostava uusi teema ollut. Rakennussektorilla laajemminkin. Mutta ehkä ihan ensin tästä Kreate Group viimeaikaisesta kehityksestä. Mun mielestä vielä pari vuotta sitten näytti siltä, että jos asuntorakentajat tarjoaa tällaista vuoristorataasyklistä vuoristorataa, niin infrarakentajat ja Kreate on enemmän tällaisia. Raksa alan possujuna, joka tarjoaa vähän tasaisempaa kyytiä. Mutta nyt ei kyllä kreate näytä possu junalta. Että tosiaan liikevaihto yli kaksinkertaistui ja tilauskanta kasvoi vielä enemmän. Pystytkö vielä? Tuossa Tietysti hyvin jo kuvasit, mutta vähän kertomaan mikä tässä on taustalla ja onko tämä missä määrin teidät yllättänyt tämä infrarakentamisen kuumentuminen?

Antanut joskus sanoa? Tai itse asiassa Ammankin kerran, että me ollaan mielellä, tylsää harmaa toimija toimialalla ja tullaan tullaan vain positiivisella.

Tämä tylsä tarina Kyllä kyllä.

Tuota joo me ollaan onnistuttu onnistuttu se pilaamaan. Tuota siinä on, totesin. Siinä on pitkäaikainen pitkäaikainen työ taustalla. Itse asiassa kaksi vuotta sitten syksyllä, kun kaikki muut rakennusalan toimijat, käytännössä myöskin infrapuolella hyvin monet, niin lähti, lähti supistamaan ja miettimään, että miten tästä huomisesta selvitään. Niin me me valittiin ihan toisenlainen tie ja lähdettiin rekrytoimaan edelleen lisää ammattilaisia taloon. Meille tuli viime vuonna yli 200 uutta ihmistä ja meitä on tosiaan tuhat. Tuhat oli nyt kesäkuun lopussa lopussa meidän palkkalistoilla ja yli toinen mokoma alihankkijoita. Lähdettiin varustautumaan tulevaan, koska me nähtiin, että tämä markkina tulee kasvamaan merkittävästi. Samaan aikaan meillä oli iso osa hankkeita sellaisia, että ne oli kehitysvaiheessa. Sellaisia, jotka ollaan tarjottu jopa kolme vuotta sitten jo ensimmäisen kerran. Viedään tuonne markkinoille ja sitten ne realisoitui. Kaikki oikeastaan voisi nyt yhtä aikaa, mutta noin puolen vuoden jakson jakson sisällä, sisällä ja edelleenkin, niin me ollaan pystytty poimimaan markkinasta ne taskut, jotka jossa huolimatta rakennusalan ahdingosta sitä kasvua on on on on on selkeästi ollut nähtävissä nähtävillä. Ja totta kai tämä teollisuuden voimakas investointitaso taso, joka ylittää moninkertaisesti sen perinteisen suomalaisen rakennusalanalan alan investointitason tason, niin joka on liikkunut siellä jossakin puolen miljardin miljardin välillä, välillä vuositasolla. Nyt me mennään moninkertaisesti sen yli. Nämä kaikki on itse siellä taustalla.

Sinä olit aiemmin Karon Grillin haastattelussa ja sä sanoit siinä, että sä pyrit luottamaan omaan gut feelingiin. Se on kun on pitkä kokemus alalta, niin se on yleensä sitten osoittanut oikeaan suuntaan. Ja siltähän se nyt näyttää, että aloitte tosiaan rekrytoida. SRV Infra ostettiin viime vuonna ja muuta se osui taas lankulle se gut feeling. Haluaisin nyt kuulla, että mitä se sinun gut feeling tällä hetkellä kertoo tästä inframarkkinan kehityksestä? Voiko se jatkua yhtä kuumana kuin nyt ja miten pitkään?

Jos me katsotaan tällä hetkellä tiedossa olevia investointiohjelmia, niin niin tämä tulee jatkumaan useamman vuoden ajan. Näin mä itse uskon, uskon. Ja kyllä se mahautuntuma niin se on. Niin kuin sanoin silloin, niin se on hyvin harvoin väärässä. Ja mä olen jopa katunut sitä, että en uskonut sitä miltä tuntuu tuntuu joskus. Historiallisesti sitä on tullut tehtyä ihan virheitäkin. Virheitäkin sen pohjalta, että kyllä se ensituntuma yleensä aina, aina aina kertoo sen, mihin suuntaan kannattaa mennä ja sitten se on vain, että siitä täytyy siinä vaiheessa näyttää sille organisaatiolle suuntaa, että tuohon suuntaan ja tällä porukalla porukalla ei pysty luomaan kulttuurin joka joka sitä kantaa, kantaa myös sinne ison kasvun vaiheessa.

Just näin. Ei teidän tämän vuoden ohjeistuksesta ainakaan pysty päättelemään. Tässä vielä oltaisi jäähyttelyvaiheeseen siirtymässä.

Ei ei ei ei ei ei varmasti olla. Ja ja ja. Kuten tuossa todettu, niin me edelleen neuvotellaan uusista hankkeista, uusista projekteista ja ja ja. Mennään. Mennään julkisen puolen investointiohjelmien mukaisesti eteenpäin eteenpäin. Tämä on siinäkin mielessä ollut poikkeuksellista julkisella sektorilla, että investointiohjelmat, jotka. Onhan siellä aikaisemminkin niitä ollut, mutta nyt itse asiassa viimeisen kahden vuoden aikana niitä on jopa noudatettu, joka on ihan ihan mukava, koska kuitenkin se tekeminen perustuu kuitenkin siihen tietoon, joka meillä on saatavilla ja me suunnitellaan omaa tekemistä sen perusteella.

Aivan. Yleisöä. Onko kysymyksiä?

Täällä on runsaastikin kysymyksiä, muun muassa Tällaista kysytään, että oletteko muuttaneet tarjouslaskentaa tai riskihinnoittelua viime vuosina sen jälkeen kun rakennusalan vaikeudet on on opettanut, että miten nopeasti projektien katteet voi sitten laskea?

Joo, me ollaan itse asiassa muutettu niitä varmempaan suuntaan. Mä uskon, että me otetaan itse tänä päivänä pienempiä riskejä kuin mitä me olemme ottaneet historiallisesti. Tämä liittyy tietysti pitkälti siihen, että se asiakassegmentti on muuttunut niin voimakkaasti näiden teollisuuden investointien myötä, että niitä ei tehdä niitä projekteja perinteisillä sopimusehdoilla ja ja ja. Se tarkoittaa meidän maailmassa sitä, että meidän pitää entistä paremmin varautua teknisesti ja sopimuksellisesti siihen, mitä me, mitä me ollaan rakentamassa. Siinä vaiheessa, kun sieltä pieneltä vihreältä saarelta nimeltä Irlanti tulee Suomeen rakentajia ja ja ja ja asiakkaita, niin niin he rakentavat kuten he rakentavat muuallakin maailmassa. Me. Me on onnistuttu kohtuullisen hyvin siinä, että ne on heille avattu. Sitä, että miten asioita Suomessa meidän mielestä kannattaa tehdä. joku toinen urakoitsija. Voi olla, että palveluntuottaja voi olla asiasta eri mieltä, mutta se ei ollut meidän valittu linja ja se on tähän asti kyllä ollut minun mielestäni se oikea valittu linja.

Joo, sitäkin kysytään. Mennään vähän toiseen asiaan, että voisitko avata sitä, että millaista synergiaa tässä tekemisessä on Suomen ja Ruotsin välillä tähän kansainväliseen kasvuun ja niihin tavoitteisiin tai toiveisiin liittyen?

Se on pääasiassa tietotaitoa. Itse asiassa se toimii kumpaankin suuntaan. Itse asiassa Ruotsissa tietyt asiat osataan jo paremmin kuin Suomessa, jotka liittyy lähinnä maanalaiseen kalliorakentamiseen. Sitten toisaalta taas niin, meillä on ehkä heille mahdollisuus viedä projektijohtokykyä, sopimuksellista ymmärrystä ja meillä on aika tiivistä sanojenvaihtoa tuossa. Tuossa itse asiassa lähes käytännössä päivittäin meidän ruotsin ruotsin johdon kanssa, että miten asioita meidän mielestä kannattaa tehdä. Ja sitten samaan aikaan, niin, Ruotsissahan on ennätys Ennätysmäiset julkiset investoinnit tiedossa, että siellä on 120 miljardia euroa seuraavalle kymmenelle vuodelle lisää siihen perus volyymiin, joka sekin on jo moninkertainen Suomeen verrattuna. Niin niin niin ne on niin hurjia ne Ruotsin investoinnit, että kyllä meidän täytyy pystyä pystyy myös Suomen puolelta tukemaan sitä, että miten miten he asioita siellä yrittää tehdä.

Selvä.

Jatketaanko täältä? Mennään nyt niihin datakeskuksiin, ettei meiltä vain aika lopu kesken. Mutta te kerroitte, että rakennatte seitsemää datakeskusta Suomessa. Nyt kuulin, että niitä on jo kahdeksan, mutta Google ilmoitti vastikään isosta datakeskusinvestoinnista ja he mainoksessa listasi myös yhteistyökumppaneita ja moni muukin kenen kanssa on puhunut. Ihmetteli, että siellä oli lähinnä teidän ruotsalaisia kilpailijoita. No ei siellä näkynyt GrCtä eikä YIT:täkään. Mutta menikö nämä teiltä sivu suun ja miksi ei?

Ei, kyllä me tälläkin hetkellä teemme näitä. Siis tämä on Sinänsä hauskaa tämä uutisointi, että että nämä 4 4 paikkakuntaa mihin nyt mainittiin mainittiin näitä investointeja tulevan. Kunhan päästään päästään lupaprosesseista läpi, niin yksi on niistä niistä se jossa jossa he ovat rakentaneet jo vuodesta 13 lähtien, missä me olemme olleet vuodesta 13 lähtien ja olemme tälläkin hetkellä ja varmaan teemme siellä myös tulevaisuudessa sitten nämä kolme muuta, niin alalla on ollut jo aika pitkään tieto siitä, että nämä investoinnit tulevat. Nyt se vaan sitten meni, meni, meni sen tietyn uutiskynnyksen yli ja ja ja. Olen kohtuullisen varma, että me olemme olemme mukana mukana kyllä näissä investoinneissa.

Sieltä riittää teillekin tekemistä. Joo selvä. Tuota, te ette erikseen käsittääkseni kerro sitä, miten iso osa liikevaihdosta esimerkiksi tulee näistä datakeskushankkeista. Mutta ainakin teidän luvuista voi nähdä sen, että teillä yksityisen sektorin osuus on kasvanut, taitorakentamisen osuus on kasvanut. Kannattavuus kehittyi myös hyvin. Onko tämän kehityksen taustalla jotain, mikä liittyy näihin datakeskushankkeisiin?

Joo, siinä on tietty tietty analogia. Kyllä kyllä. Taustalla siis muistaakseni niin tarkistamaton tietotieto, mutta muistiperäisesti noin kolmannes menee jokaiseen jokaiseen segmenttiin Yksityinen sektori, valtio, kaupungit meidän meidän kesäkuun lopun lopun tilauskannasta. Ja meillä on yksityinen sektori nostanut jonkin verran päätään päätään samaan aikaan yksityisellä sektorilla, kun siellä on aikaisemmin ollut talonrakentamis liitännäiset työt. Työt, joiden johdon osuus taas sitten on vähentynyt, niin se itse se kokonaisvolyymi ei varmaan sillä puolella kasvanut hirveästi, mutta datakeskuksilla ja muilla teollisilla investoinneilla on siellä iso iso merkitys kyllä.

No hei, te ette rakenna niitä datakeskuksia, niitä seiniä. Kertaan lyhyesti, mitä te siellä teette.

Me tehdään sitten lähes kaikkea muuta. Ei, kuten Wärtsilä tuossa äsken kertoi, kertoa. Niitä niitä niitä voimalaitoksia me ei sentään sinne rakenneta, mutta käytännössähän niin. Koko siitä datakeskusinvestoinnista ja siitä rakentamisen osuudesta noin 15 % menee infraan ja ja ja. Me tehdään kaikki mitä tulee sinne maan alle. Siellä kulkee kymmeniä, kymmeniä, jopa satoja kilometrejä erilaisia putkistoja, joissa siirretään sitten joko energiaa tai tai tai sähköä tai tai vettä tai mitä ikinä tehdäänkään koko se ympäröivä infra. Me rakennetaan aika paljon myöskin talon rakentamiseen liittyvää osuutta, eli me tehdään perustuksia ja muita. Ne ei ole ihan pieniä töitä ja ne on niin kuin ne. Saattaa olla sellaisia projekteja, että pelkästään sitä infraa rakennetaan yhdessä kuukaudessa yhdellä pienellä kampuksella 7 8 miljoonalla eurolla.

Okei.

Eli eli ne on ne on ne on todella mittavia töitä. Niiden läpimenoaika on on on nopea. Siis todella nopea.

Joo, mä itse asiassa olisin halunnut vielä kysyä, että nämä on ilmeisen nopeita rakennushankkeita ja sopimusehdot on sellaisia, että siinä ei kannata myöhästyä, että millaisia tilanteita tämä tuo eteen tai onko se jonkinlainen haaste.

Sitten se toteuttaa vain ammattitaitoisen henkilöstön ja sitten etukäteissuunnittelu vaikutusta vaikutusta, että ilman näitä kahta elementtiä, niin sinne maailmaan ei kannata lähteä leikkimään. Manner edelleen sitä mieltä, että meillä on alan parhaat ihmiset töissä, jotka jotka tietävät mitä se meille tarkoittaa ja ja se, että me palaamme kerta toisensa jälkeen samoihin asiakkuuksiin myös tässä segmentissä, niin kertoo ehkä siitä, miten miten hyvin me me on siellä suoriuduttu.

Otetaanko vielä yleisöltä kysymys tähän väliin?

Joo, täällä mietitään projektiriskejä. Kreate Group on ollut vahvassa vedossa, mutta miten te varmistatte hallitun hallitun kasvun myös jatkossa, jotta projektiriskit pysyy hallinnassa?

Meillä on. Meillä on hyvinkin tarkka protokolla, miten me tehdään erilaisia tarjouksia. Me käydään niitä todella usein, usein usein läpi ja siinä vaiheessa kun se viimeinen viimeinen hinta. Ja sitten ne sopimusehdot paperille laitetaan, niin siinä on aika monta vaihetta vaihetta sitä ennen jo takana. Me tehdään hyvin seikkaperäiset riskitarkastelut kaikkiin projekteihin mitä me tällä hetkellä tarjotaan. Tämä on ehkä sitä historianopetusta sieltä vuosien vuosien takaa ja erityisesti sen takia, että tämä riskiprofiili on muuttunut niin paljon paljon näiden datakeskusten ja muiden teollisten investointien myötä myötä. Minä itse istun joka ainoan merkittävän projektin projektin tarjousvaiheessa. Niin mä käyn käyn nämä asiat läpi ja se on ainut asia millä mä pysyn kärryillä. Ja mä tiedän, että me edelleenkin tehdä niitä asioita sellaisia profiililla millä niitä pitää tehdä.

Mitkä projektit on tai mitkä kohteet on vaativimpia. Niin kuin tästä näkökulmasta.

Se on oikeastaan mistä kulmasta sitä katsoo, mutta varmaan datakeskus maailmaa sieltä sopimuksen näkökulmasta. Sitten meillä saattaa olla. Nehän ei teknisesti ole erityisen vaativia vaativia töitä, ne vaatii vaan sitä ennakkosuunnittelua. Mutta sitten meillä on paljon teknisesti äärimmäisen vaativia projekteja. Me julkistettiin viime viikolla viimeisin. Me päästään tekemään Valtioneuvoston linnaa. Linnan pohjarakennustöitä. Sen arvo on julkistettu, mutta se on ihan mittavan kokoinen projekti meille, meille ja ja ja. Siinä tehdään kulttuurihistoriallisesti varsin arvokkaassa ympäristössä, tehdään, tehdään todella vaativia pohjarakennustöitä. Tai sitten on tällaisia saaristotien kaltaisia siltoja tai tai tai kruunusiltoja. Eli eli se tekniikka on ehkä se meitä eniten yhdistävä tekijä. Sitten siellä voi tulla aikatauluun liittyviä vaatimuksia. Eli eli se läpimenoaika on on on todella lyhyt ja se taas vaatii vaatii tietynlaisia asioita.

Otetaan loppuun vielä tiiviisti. Teilläkin henkilöstö kasvoi toisella neljänneksellä tuhanteen ihmiseen, ainakin melkein. Olisiko se kolmelle ihmiselle jään alle tuhannesta vuoden takaisesta noin 600:sta? Mikä on henkilöstötilanne infra alalla tällä hetkellä? Vieläkö riittää tekijöitä?

Kyllähän niitä riittää. Riittää. Toki kaikki infra alan toimijat kamppailevat niistä samoista resursseista. Meillä on siinä oikeastaan ollut kaksi polkua. Meillä oli ennätysmäärä harjoittelijoita viime viime kesänä, joten nyt kuluvana kesänä meillä oli lähes 130 nuorta miettimässä, voisiko Kreate Group olla se tuleva polku. Polku ja merkittävä osa niistä tulee työllistymään meille tulevaisuudessa. Meillä kasvua harjoittelee. Määrä lähes lähes tuplaantui käytössä edellisestä vuodesta. Se on yksi polku mitä kautta me saadaan saadaan niitä ihmisiä ja olen monta kertaa puhunut saluunan ovista ovista, jotka yleensä aukeaa kahteen suuntaan. Meillä aukeaa aukeaa vain yhteen suuntaan eli sisäänpäin.

Teiltä ei pääse pois.

Joo, näin se, näin se on. Näin se on. Meillä on Lähtövaihtuvuus on todella pieni ja uskon, että se tulee siitä kulttuurista, tekemisen kulttuurista ja ympäristöstä mitä me pystytään näillä ammattilaisille tarjoamaan. Ja toisaalta tulovaihtuvuus on niin kuin voi luvuista luvuista todeta, niin todella korkea.

Selvä. Nyt sanotaan. Kiitos paljon Timo Vikström haastattelusta!