"Aston Livingstone: Nokian tavoitehinta 10 euroa?" - muistakaa lähdekritiikki!
Herättikö otsikon tavoitehinta hyvää mieltä? Tukiko tavoitehinta omaa näkemystänne Nokian osakkeesta? Jos näkisitte ylläolevan otsikon, uskoisitteko saman tein?
Tällaisen otsikon nähdessään sijoittajan sisällä pitäisi aina herätä lähdekritiikin taito. Olemme lähdekriittisiä, kun luemme mediaa. Emme usko välttämättä heti sosiaalisessa mediassa leviäviä raflaavia otsikoita. Mutta jostain syystä harmillisen usein sijoittajat ovat valmiita nielemään mitä tahansa näkemyksiä osakkeista, jos ne tukevat omaa näkemystä (tai omaa osakesalkkua).
Ostaisitteko puhelinmyyjältä 40 000 euron auton tuntematta myyjää tai näkemättä autoa? Veikkaamme, että suurin osa lukijoista ei ostaisi. Sama pätee myös osakkeisiin.
Videolla yllä Inderesin Pulkkinen ja Vilén keskustelevat lähdekritiikin tärkeydestä sijoittamisessa. Pelkkä tavoitehinta ja suositus eivät kerro vielä paljoa: sijoittajan tulisi perehtyä takana olevaan analyysiin. Sama pätee myös muuhun informaatioon: raflaavat “ruokaa tarvitaan aina” -heitot eivät ole argumentteja saati rakentavaa informaatiota osakesijoittamiseen liittyviin taloudellisiin päätöksiin. Ellei sijoittaja pysty täysin luottamaan tavoitehinnan takana olevaan analyytikkoon, tulee tavoitehintaan suhtautua kriittisesti ja perehtyä sen perusteisiin. Myös analyytikot (mukaanlukien Inderesin!) ovat erehtyväisiä ja kilpailu siitä, kuka on eniten oikeassa, on raakaa. Röyhkeillä tavoitehinnoilla ja suosituksilla pääsee otsikoihin.
Eli: muistakaa lähdekritiikki ja käyttäkää analyysia hyväksenne. Älkää tyytykö pelkkään raflaavaan tavoitehintaan.
