Euroalueen ostopäällikköindekseistä jälleen pettymys, USA suunnittelee uusia tuontitulleja
Euroalueella torstaina julkaistut tärkeät talousluottamusluvut maaliskuulta olivat odotettua heikompia kautta linjan. Talouskasvuakin suhteellisen hyvin ennustava maaliskuun alustava ostopäällikköindeksi painui 14 kuukauden pohjiin (toteutunut 56,6, odotus 58,1, helmikuun luku 58,6, ja Saksan Ifo-indeksikin painui helmikuun tasoilta (toteutunut 114,7 vs. helmikuu 115,4). Nykylukemien perusteella näyttää siltä, että vuodenvaihteen kasvueuforia on tasaantunut. Indeksit ovat kuitenkin edelleen historiallisestikin vahvalla tasolla, joten tasaantumisesta huolimatta talousnäkymä on toistaiseksi edelleen hyvä ja ostopäällikköindeksit viittaavat selvään kasvuun palveluissa ja teollisuudessa (ovat 50:n tason yläpuolella).
Markit Economicsin ostopäällikköindekseissä laskua perusteltiin Pohjois-Euroopan huonoilla sääolosuhteilla ja toisaalta viimeaikaisen nopean huipun jälkeisillä ”kasvukivuilla”. Kaikki yritykset eivät ole pystyneet 100-prosenttisesti vastaamaan vahvan taloussuhdanteen myötä kasvaneeseen kysyntään ja esimerkiksi Saksassa toimitusketjun viivästykset ovat laajimpia koko op-indeksin 22-vuotisessa historiassa. Yhä useammat yritykset sekä teollisuudessa että palvelualoilla kärsivät osaajapulasta, mikä puolestaan on hiljalleen parantuneen työmarkkinakehityksen seuraus. Näihin ongelmiin tuskin myöskään löydetään nopeaa ratkaisua, sillä uusien osaajien kouluttaminen ja toimitusketjun muutoksiin reagointi vie aikansa.
Tarjontapuolen tekijöiden lisäksi valuuttakurssit koettelevat vientiyrityksiä. Euron reaalinen efektiivinen, eli kauppa- ja inflaatiopainotettu, valuuttakurssi on vahvistunut vuodentakaisesta n. 7 %, mikä alkaa vaikuttaa jo alueen vientikilpailukykyyn ja näkyy myös yritysten näkymissä. Esimerkiksi Saksassa efektiivinen valuuttakurssi on nykyisellään koko euroalueen keskiarvoa korkeammalla tasolla, minkä vuoksi vahvan valuutan negatiivisetkin vaikutukset ovat voimakkaampia. Ostopäällikköindeksin yritykset ovat jo kertoneet uusien vientitilauksien kasvun puolittumisesta, mikä heijastelee osaltaan valuuttakurssivaikutuksia. Ulkomaankauppaan olennaisena osana vaikuttaa myös kauppapolitiikka, jonka muutoksia ei pidä väheksyä kyselyssä. USA:n ennakoimaton kauppapolitiikka ja tuontitullit teräkselle sekä alumiinille sekä uhka uusista tulleista myös eurooppalaisille tuotteille on lisännyt selvästi epävarmuutta Pohjois-Amerikan vientinäkymiin liittyen. Lisääntynyt protektionismi voi kärjistyä kauppasodaksi, joka kitkisi nopeasti maailmantalouden tällä hetkellä hyvän kasvun ja on noussut yhdeksi keskeiseksi riskiksi kuluvalle vuodelle.
Trump ilmoitti suunnittelevansa uusia tulleja Kiinaa vastaan
USA:sta saatiin eilen hyviä ja huonoja uutisia ulkomaankaupan osalta. Pienen helpotuksen EU:n kannalta toi se, että tänään voimaan tulevat tullit teräkselle ja alumiinille eivät ainakaan toistaiseksi koske EU-maita, vaan unionin jäsenmaat ja kuusi muuta maata (Argentiina, Australia, Brasilia, Etelä-Korea, Kanada ja Meksiko) saavat vapautuksen tulleista ainakin toukokuun alkuun asti.
Toisaalta uhka laajemmasta kauppasodasta kärjistyi eilen, kun presidentti Trump ilmoitti suunnittelevansa uusia, jo viime viikolla huhuttuja tuontitulleja kiinalaisia hyödykkeitä vastaan. Tullit kohdistuisivat arvoltaan noin 60 miljardiin dollariin hyödykkeitä, jotka ovat pääasiassa teknologiasektorilta. Kiinan kokonaisvienti USA:han oli vuonna 2017 506 miljardia, joten kokonaisuudessaan tulleihin kohdistuneet hyödykkeet eivät muodosta merkittävää siivua viennistä saati Kiinan bruttokansantuotteesta. Huolta kuitenkin herättävät jatkotoimet: Kiinan kauppaministeriö kommentoi tuoreeltaan, että aikoo vastata tulleihin asettamalla omia tulleja mm. tuoreille hedelmille ja viinille. Lisäksi ministeriöstä kerrottiin, ettei Kiina toivo lähtevänsä kauppasotaan muttei pelkää myöskään ottaa siihen osaa.
Eilisistä uutisista käy selvästi ilmi, että Trump haluaa lisätä protektionismia eritoten Kiinan suuntaan ja samalla supistaa USA:n ja Kiinan välistä 375 miljardin dollarin ulkomaankaupan vajetta (luvut vuodelta 2017). Mikäli kaksi maailman suurtaloutta ajautuisivat kauppasotaan, on selvää, että sillä olisi vaikutuksia koko maailmantalouden kasvunäkymiin ja myös EU:n kaltaiset toimijat joutuisivat välillisiksi kärsijöiksi. Kauppapolitiikka onkin noussut yhdeksi keskeiseksi riskiksi maailmantalouden kasvulle kuluvana vuonna.