Euroopan puolustusmenot: Paljon lupauksia, vähän konkretiaa
Tiivistelmä
- Bloombergin mukaan Euroopan viiden suurimman talouden puolustusmenot kasvavat 1,9 %:sta BKT:sta vuonna 2024 2,8 %:iin vuoteen 2030 mennessä, mutta kasvu vaihtelee maiden välillä.
- Valtaosa lisämenoista kohdistuu laitteisiin, ja noin kaksi kolmasosaa hankinnoista tehdään ulkomailta Euroopan teollisuuden kapasiteettirajoitusten vuoksi.
- Puolustusmenojen kasvu rahoitetaan osittain velalla, ja Bloombergin perusskenaariossa velka kasvaa 420 miljardia dollaria, mutta BKT:n kasvu jää vain 0,2 %:iin.
- Positiivisessa skenaariossa menot nousevat 3,5 %:iin BKT:sta, mikä nostaisi talouksien toimintaa 0,6 %, mutta negatiivisessa skenaariossa huono koordinointi ja tuontiriippuvuus voivat eliminoida taloudellisen hyödyn.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Euroopassa, myös Brysselin käytävillä, kuiskitaan puolustusteollisuuden tuomista mahdollisuuksista myös talouskasvunäkymälle. Paljon lupauksia niiden osalta on vielä täytettävänä, ja puolustusmenot tarvitsevat taakseen laajamittaisempaa taloustukea.
Lähde: Bloomberg
Lähde: Bloomberg
Bloomberg julkaisi äskettäin omat laskelmansa Euroopan suurtalouksien puolustusmenojen näkymistä. Keskimäärin siellä odotetaan viiden suurimman talouden – Saksan, Ranskan, Ison-Britannian, Italian ja Espanjan – puolustusmenojen nousevan 1,9 %:sta suhteessa BKT:hen vuonna 2024 2,8 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Kasvu kuitenkin eroaa eri maiden välillä riippuen mm. finanssipoliittisesta liikkumavarasta ja kansallisista prioriteeteista. Laskelmat ovat kuitenkin mielenkiintoisia, ja tuovat esiin Euroopan heikkoudet. Bloombergilla esimerkiksi oletetaan, että suuri osa lisämenoista kohdistuu laitteisiin. Perusskenaariossa selvä enemmistö, lähes kaksi kolmasosaa, menoista katetaan ulkomaisilta toimittajilta lähinnä johtuen Euroopan teollisuuden kapasiteettirajoituksista: kaikkea ei yksinkertaisesti ole mahdollista valmistaa itse.
Budjettimenojen kohdistuminen hyödykeostoihin tarkoittaa samalla sitä, että tuotekehitys jää pienemmälle roolille (T&K-menot muodostavat vain noin 4 % Euroopan puolustusmenoista), ja tällöin laajemmat tuottavuusvaikutukset jäisivät todennäköisesti rajallisiksi. Bloombergin perusskenaariossa viiden suurimman talouden hallitukset nostavat menot 2,8 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä, ja noin puolet tästä rahoitetaan velalla BKT:n taso kasvaisi kuitenkin vain 0,2 % ja velkaa kertyy 420 miljardia dollaria lisää.
Positiivisen skenaarion mukaisessa kehityksessä, jossa kaikki maat nostavat menot 3,5 prosenttiin BKT:sta ja kotimainen tarjonta kasvaa nopeasti – Euroopan suurimpien talouksien toiminta on 0,6 % korkeammalla vuoteen 2030 mennessä. Velka kasvaa 4,6 prosenttiyksikköä (noin 900 miljardia dollaria). Negatiivisessa skenaariossa taloudet käyttäisivät 3,5 % BKT:sta sotilasmenoihin, mutta huono koordinointi ja riippuvuus tuonnista eliminoisivat taloudellisen piristysruiskeen. Lisäksi kustannukset lähestyisivät biljoonaa dollaria vuoteen 2030 mennessä – nostaen velkaa keskimäärin 5,2 prosenttiyksikköä.
Luvuista on selvästi huomattavissa se, että lopulliset talousvaikutukset riippuvat itse rahankäytön lisäksi siitä, mihin rahat käytetään (ammuksiin vai teknologiaan), kuinka suuri osa tuotannosta on kotikutoista ja mikä on finanssipoliittinen kerroin. Joka tapauksessa Bloombergin arviot kasvuvaikutuksesta ovat huomattavasti maltillisempia kuin aikaisemmin nähdyt. Toisaalta, biljoona euroakin voi olla pieni hinta, jos sillä onnistutaan torjumaan Venäjän aggressioita.
Luetuimmat artikkelit
