Ranskan 10 vuoden valtionlainan korko on tunnustellut 5 prosentin rajaa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2002. Aiemmin vakaana pidetty Ranska maksaa nyt lainoistaan enemmän kuin entiset kriisimaat Kreikka ja Italia.

Korkoero Saksaan nähden, korkopistettä

Lähde: LSEG

Ranskan ja Saksan 10 vuoden korkoero kasvoi lokakuun alussa 150 korkopisteeseen ja on nyt noin 130 korkopistettä. Ero on suurin sitten euroalueen velkakriisin. Myyntiaallon taustalla ovat erityisesti vuosikymmenten rakenteelliset ongelmat. Iranin sodan kiihdyttämä maailmanlaajuinen korkojen nousu on osunut erityisen kovaa raskaasti velkaantuneisiin maihin. Verrokkimaista vain Yhdysvaltojen alijäämä on Ranskaa suurempi, eikä Ranskan budjetti ole ollut ylijäämäinen kertaakaan vuoden 1974 jälkeen, kertoo WSJ. Ranskan alijäämä on ollut yli 5 prosenttia BKT:sta kolme vuotta peräkkäin, ja velka on nousemassa yli 120 prosenttiin BKT:sta. Vuoden 2024 ennenaikaiset vaalit jakoivat parlamentin kolmeen leiriin. Sen jälkeen useampi pääministeri on kaatunut säästöesityksiinsä.

Lähde: WSJ

Nykyinen Lecornun hallitus tavoittelee ensi vuodelle viiden prosentin alijäämää noin 54 miljardin euron sopeutuksella. Finanssipoliittinen valvoja kuitenkin pitää budjetin oletuksia optimistisina. Valtiovarainministeriön teettämän selvityksen mukaan alijäämä voi nousta 6,8 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Tilannetta hankaloittaa edelleen se, että Ranskalta erääntyy vuoteen 2030 mennessä yli biljoonan dollarin edestä velkaa, ja ensi vuonna maa aikoo lainata ennätykselliset 340 miljardia euroa. Samalla aikaisemmat suuret ostajat ovat luopuneet ostohousuistaan, sillä esimerkiksi Ranskan keskuspankki antaa nyt taseensa supistua. Korkomenojen odotetaan WSJ:n mukaan kasvavan 59 % vuoteen 2030 mennessä. Ranskan keskuspankin pääjohtaja Emmanuel Moulin ‌on varoittanut, että velka kiristää talouden ympärille vähitellen tiukentuvan kuristusotteen. Reutersin tuoreen uutisen mukaan Moulin on kuitenkin lisännyt, ettei Ranska vielä toistaiseksi tarvitse EKP:n apua velkakirjamarkkinalla.

Lähde: EKP, kuvan luomisessa käytetty tekoälyä

Huhtikuun presidentinvaalit lisäävät osaltaan epävarmuutta. Kyselyjä johtava Marine Le Pen lupaa laskea eläkeikää jopa 60 vuoteen, millä olisi korkea hintalappu: 9 miljardia euroa vuodessa. Hänen lähin haastajansa Jean-Luc Mélenchon haluaa puolestaan mitätöidä, tai WSJ:n lainauksen mukaan “heittää tuleen” keskuspankin hallussa olevat valtionlainat.

Poliittiset riskit heijastuvat varmasti myös luottoluokittajien tuleviin arvioihin. Pitää kuitenkin muistaa, että Ranska ei ole Kreikka velkakriisin aikoihin, sillä maan velkakirjamarkkinat ovat laajat ja EKP toimii viime kädessä rahoitusvakauden nimissä velkakirjamarkkinan selkänojana. Velkadynamiikka on kuitenkin kääntynyt selvästi huonompaan suuntaan. OECD:n mukaan velka/BKT-suhde voi nousta 200 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. EKP:n TPI-tukivälineenkin ehtona on kestävä finanssipolitiikka. Siksi korkoero pysynee suurena ainakin vaaleihin asti.