Kasvu meni pesuveden mukana

Ensimmäiset laajemmat arviot tullien laajemmista vaikutuksista kasvuun ja hintoihin ovat tulleet julki, eivätkä ne ole kovin kauniita. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n päivitetyistä ennusteista käyvät selväksi tullien kahtalaiset vaikutukset. Yhdysvalloissa ne saavat aikaan negatiivisen tarjontashokin, jossa sekä kasvu- että inflaatioennusteita joudutaan laskemaan. Kauppakumppaneissa kuten Kiinassa tullit aiheuttavat ennemminkin negatiivisen kysyntäshokin, joka laskee sekä kysyntää että hintoja. Mielenkiintoista on, että IMF:n ennusteet on tehty huhtikuun alun, eli ”vapautuspäivän” tullioletuksilla; siitä huolimatta valuuttarahaston mukaan lievennykset tulleihin (esim. 90 päivän tauon pysyvä voimaantulo) ei selvästi kirkastaisi kasvunäkymää epävarmuuden ollessa merkittävä tekijä kasvuennusteiden taustalla.

Kuvioiden lähde: IMF

Kasvuennusteita on jouduttu laskemaan kautta linjan. IMF ennustaa maailmanlaajuisen kasvun hidastuvan 2,8 prosenttiin vuonna 2025 verrattuna vuoden 2024 3,3 prosenttia. Toteutuessaan lukema olisi heikoin koronapandemian jälkeen. Suurtalouksista Yhdysvaltain kasvuennustetta laskettiin ja BKT:n kasvu laskee kokonaisen prosenttiyksikön 1,8 prosenttiin vuonna 2025 viime vuoden 2,8 prosentista (tammikuun estimaatti oli 2,7 %). Toinen suuri seurausten uhri on Kiina, jonka IMF on leikannut kasvunäkymää 4,0 prosenttiin tälle ja ensi vuodelle tullien vuoksi. Euroalueella nähtäisiin edelleen pientä kasvua (+0,8 %, tarkistusta tammikuun ennusteeseen -0,2 %-yksikköä), mutta esimerkiksi Saksaan IMF odottaa nyt nollakasvun vuotta. 

Kokonaisuudessaan tullit leikkaisivat maailmantalouden kasvusta tänä vuonna 0,5 %-yksikköä. Inflaatioon puolestaan tehtiin etenkin Yhdysvalloissa tarkistuksia ylöspäin tuonnin kustannusten noustessa (yhteensä 1 %-yksikön nostot tammikuun ennusteisiin), mutta osassa talouksia (esim. Kiina) vaikutus voi olla jopa negatiivinen. Euroalueelle IMF ei tehnyt muutoksia inflaatioennusteisiin.

IMF:n arviot näyttävät, että jo nähdyllä tullisirkuksella on negatiivisia vaikutuksia maailmantalouteen, vaikka korkein mahdollinen skenaario tulleista ei toteutuisikaan, eli nyt käytävät neuvottelut tuottaisivat tulosta. Maailmankaupan sijaan kasvun lähteitä on nyt syytä hakea euroalueen sisältä kaikin voimin. Näitä ei ainakaan vielä saatu alustavien ostopäällikköindeksien mukaan huhtikuussa, jolloin yhdistetty indeksi pysyi vain vaivoin kasvun ja laskun erottavan 50:n alueen yläpuolella (lukema oli 50,1 vs. 50,9 maaliskuussa). Nyt palvelualatkin kääntyivät suurmaissa, eli Ranskassa ja Saksassa, laskun puolelle. Teollisuusindekseissä ei sen sijaan nähty ainakaan vielä selkeää muutosta huonompaan, vaikka ilmassa on varmasti tulleihin liittyvää epävarmuutta.