Maija Vehviläinen Alokkaan haastattelussa

164. Maija Vehviläinen

Haastattelu on julkaistu alun perin Inderesin foorumilla.

Maijaa on helppo arvostaa useista eri syistä. Tietysti ennen kaikkea siitä, miten hän uutispäällikkönä tuottaa meille sijoittajille tiiminsä avulla paljon erilaista hyvää materiaalia, lisäksi on “pakko” myös kehaista häntä erityisesti rohkeudesta, sillä median edustajana ei varmasti ole helppoa tulla internetin keskustelupalstalle (no, on täällä onneksi pari muutakin rohkeaa alan edustajaa). Joka tapauksessa tätä rohkeutta on syytä arvostaa, mutta toisaalta tällä foorumilla keskustelu onkin suurelta osin asiallista ja muutenkin sijoittajille sisältörikasta.

Se on hienoa myös, miten hän seuraa sijoitusmaailmaa kattavasti ja myös ihan meidän tavallisten sijoittajien vinkkelistä esim. olemalla täällä ja someissa läsnä. Näen hänen arvostavan sitä työtä, jota hän porukkansa kanssa tekee ja siinä hänen tekemisissään näkyy mielestäni luotettavuus että myös selkärankaisuus.

Suurimmalle osalle Vehviläisen edustamat mediat ovat tuttuja eikä syyttä - ne ovat arvokkaana tukena meidän sijoitustoiminnassa ja esim. “oman talouden pohdinnoissa”, että myös ihan vain viihteenä illoissa. 😊 Nyt päästän teidät tutustumaan Maijaan:

1. Kerro noin viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.

Luin juuri omat vastaukseni läpi ja niiden perusteella olen perhekeskeinen riskinkarttelija. Ehkä se pitää paikkansa! Olen myös uutispäällikkö Alma Median talouslehtiä palvelevassa pörssitoimituksessa. Mukava ja asiantunteva tiimimme tekee sijoitusaiheisia sisältöjä Kauppalehteen, Arvopaperiin ja Talouselämään. Olen kotoisin Suonenjoelta Sisä-Savosta ja asun nykyisin Itä-Helsingissä.

2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.

1. Olen kova esiintymisjännittäjä. Siksi onkin hienoa, että esiintymistä kuuluu työhöni yhä enemmän. Olen huomannut, että jännittäminen ei kokemuksen myötä lopu tai edes merkittävästi vähene, mutta sitä oppii sietämään.

2. Olen asunut Venäjällä, Pietarissa ja Moskovassa, yhteensä yli kaksi vuotta elämästäni. Vuonna 2012 olin korkeakouluharjoittelijana Suomen Suurlähetystössä Moskovassa. Moskovan liberaalia oppositioliikehdintää seuratessa saattoi hetken huijata itsensä kuvittelemaan, että Venäjä valitsee erilaisen suunnan kuin se sittemmin valitsi. Olen hakenut kahdesti Ulkoministeriön diplomaattikouluun eli kavakulle. Menestyin monivaiheisessa valintakokeessa rohkaisevasti, mutta toisen yrityksen jälkeen hylkäsin haaveet diplomaattiurasta.

3. Ostin yhden bitcoinin alkuvuonna 2016. Vanhoista sähköposteista selvisi, että tapahtuma on suoritettu tarkalleen ottaen 2.2.2016 kurssilla 343,33348 EUR/BTC. Olisin tehnyt elämäni sijoituksen pitämällä kokeilumielessä ostamani bitcoinin pidempään etenkin, koska sijoitettu summa oli niin pieni, että sen olisi voinut menettää vaikka kokonaan, mutta bitcoin ei vanhentunut lompakossa pitkään. En oikein osaa jälkeenpäin katua huonoja ja heikosti perusteltuja sijoitus- tai rahapäätöksiäni tai päättämättä jättämisiäni.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Olen aika perhekeskeinen, joten ruuhkavuosina olen melko tietoisesti karsinut kiinnostuksen kohteeni välttämättömään minimiin. Koen tarvitsevani myös suunnitelmista ja aikomuksista vapaata aikaa. Vapaa-aikaa vietän mieluiten lapseni kanssa. Lenkkeilen nykyisin hieman tavoitteellisemmin kuin aiemmin. Ohjelmaan pitäisi lisätä nopeita vetoja, jotta saisin vauhtia.

Venäjän kieleen, kulttuuriin, yhteiskuntaan ja historiaan paneuduin aikanaan huomattavasti enemmän kuin opinnot olisivat vaatineet. Haluaisin palautella vähällä käytöllä kärsinyttä kielitaitoa.

Taide ja kulttuuri. Aiemmin kävin katsomassa Helsingin kiinnostavien gallerioiden ja museoiden uudet näyttelyt melko järjestelmällisesti, nykyisin teen lähinnä valikoituja täsmäiskuja. Moskovassa asuessani istuin usein arkkitehtuurikoulu Strelkan viihtyisällä kattoterassilla kuuntelemassa arkkitehtien luentoja, silloin Moskovassa vieraili alan tunnetuimpiin lukeutuvia nimiä.

Psykologiaa opiskelin yhden avoimen yliopiston neuropsykologian kurssin verran perhevapailla ollessani, voisin opiskella lisääkin.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Menen toimistolle tyypillisesti noin kello 8-9. Työmatkalla metrossa vastailen usein viesteihin ja sähköposteihin, selaan Kauppalehden, Hesarin ja Financial Timesin etusivut ja luen kiinnostavimmat jutut. Usein myös kuuntelen työmatkalla podcasteja, useimmiten FT:n News Briefingin. Etätöihin olisi mahdollisuus, mutta olen aika lailla vieraantunut etäpäivistä, kaikki työt sujuvat toimituksessa paremmin ja siellä on hauskempaa kuin kotona.

Työpäivät alkavat uutistyön suunnitteluun liittyvillä kokouksilla. 1-2 kertaa viikossa olen noin kello 9.30 Alma-talon studiolla Kauppalehden Talousaamussa kommentoimassa ajankohtaisia markkina-aiheita. Loppupäiväni kuluu tyypillisesti muun muassa tulevia juttuja suunnitellessa ja valmistuvia editoidessa.

Töiden jälkeen joko haen lapseni eskarista ja vietämme aikaa harrastuksissa tai muuten, tai sitten lähden lenkille, useimmiten suoraan työpaikalta Töölönlahdelta. Työpäivien aikana ehdin harvemmin paneutua kunnolla esimerkiksi yhtiöiden raportteihin tai muuhun materiaaliin, joten iltaisin saatan lueskella vielä niitä.

5. Millainen olet sijoittajana?

Olen sijoittajana ja ehkä elämässä muutenkin jossain määrin riskinkarttaja. Siedän laskevia kursseja jopa paremmin kuin kovia nousuja tai pitkiä nousuputkia, jolloin alan helposti huolestua. Toisaalta en ala myydäkään paniikissa, vaan ensimmäinen huoleni kurssilaskuissa yleensä on, mistä käteistä ostoihin.

Riskiä kuitenkin on, sillä olen all-in osakkeissa. Varsinaiset eläkesäästöni ovat indeksi- ja muissa rahastoissa, mutta harrastan osakepoimintaa Helsingin pörssistä lähinnä taskurahoilla.

6. Kertoisitko vähän työhistoriastasi?

Melko pian Moskovasta Suomeen palattuani hain Kauppalehteen kesätoimittajaksi, ajattelin vähintään voivani viihdyttää toimituksen rekrytoijia humanistin papereillani. Aliarvioin venäjän kielitaidon ja Venäjän-tuntemuksen merkityksen työmarkkinoilla, ja työhaastattelussa lähtökohta olikin yllätyksekseni se, pystyisinkö aloittamaan jo aikaisemmin.

Olen ollut samalla työnantajalla joskin hieman eri rooleissa yli 10 vuotta. Se on varmaankin suhteellisen kauan, mutta toisaalta se on lyhyt aika seurata markkinoita. En ole kokenut esimerkiksi finanssikriisiä dotcom-vuosista puhumattakaan kädet savessa tai oma nahka pelissä. Aiemmista tapahtumista voi toki lukea tai kuulla, mutta on eri asia kokea ne itse. Koen edelleen työssäni jaksoja, jolloin osaaminen ja ymmärrys tuntuvat syvenevän vauhdilla, mikä on erittäin palkitsevaa.

Aiemmin ehdin tehdä vaihtelevan pituisia pätkätöitä muun muassa Uudessa Suomessa, Aamulehdessä ja Etelä-Saimaassa Lappeenrannassa. Opiskeluaikoina olin myös jonkin aikaa töissä viisumivirkailijana Suomen pääkonsulaatissa Pietarissa.

7. Kertoisitko vähän nykyisestäsi työstäsi ja siitä, mitä kaikkea siihen kuuluu?

Työni vaihtelee uutistilanteiden johtamisesta tulevien juttujemme suunnitteluun, editointiin ja hiomiseen. Nykyisin työhön kuuluu myös esimerkiksi aiemmin mainittuja esiintymisiä Kauppalehden Talousaamussa.

Aika ajoin on erilaisia projekteja, teemme esimerkiksi yhdessä Inderesin kanssa Pörssisijoittajan viikko -tapahtumaa ja keskiviikkona 26. marraskuuta olen juontamassa Sijoittaja 2025 -tapahtuman Optio-lavaa Messukeskuksella. Työ on muuttunut ja monipuolistunut huomattavasti, mikä on hauskaa ja opettavaista.

8. Millainen sijoitushistoriasi on?

Onnistuin välttämään sijoittamista melko pitkään ja säästin lähinnä asp-tilille. Aloitin sijoittamisen aloitettuani työt Kauppalehdessä vuonna 2014.

Vilkaisin ensimmäisiä pieniä, suoria osakesijoituksiani. Olen ostanut kesällä 2014 Withsecurea eli silloista F-Securea, Caverionia ja Nokiaa. Myöhemmin salkkuun näkyy tulleen ainakin Fondiaa, Roviota, Lehtoa ja Spinnovaa sekä muutamaa indeksirahastoa. Väitin aiemmin, että olen riskinkarttaja, mutta ei tuo ehkä ihan siltä kuulosta. Monet ensimmäisistä suorista osakesijoituksista myin ennen koronavuosia rahoittaakseni asunnon ostoa Helsingin kantakaupungista. Asunto myytiin juuri ennen markkinan hyytymistä.

Sittemmin salkkuni on painottunut indeksi- ja muihin rahastosijoituksiin, ja räiskiminen Helsingin pörssin pienyhtiöihin on vähentynyt. Tähän vaikuttavat myös kaupankäyntisuosituksemme, jotka rajoittavat esimerkiksi kaupankäyntiä osakkeilla, joista on tulossa tai suunnitteilla juttu sekä kaupankäynnin frekvenssiä. Jos jokin yhtiö on kiinnostava, meillä pörssitoimituksessa ainakin pitäisi olla siitä tekeillä juttu.

9. Millainen salkku sinulla on?

Olen käytännössä indeksi- ja rahastosijoittaja sekä kuukausisäästäjä. Varmaan viisainta olisi sijoittaa mahdollisimman matalakuluiseen maailmaindeksiin, mutta niin passiiviseksi en ole rahastosijoituksissakaan osannut heittäytyä. Seligsonin salkussa on Top Brands -rahastoa ja USA-indeksiä, pienemmin Aasia-indeksiä, Anders Oldenburgin Phoebusta ja heikosti kehittynyttä Top Pharma -rahastoa, jonka hetki ehkä vielä joskus koittaa. Olen ollut hieman huolissani salkun USA-painosta.

Toisaalla sijoituksia on myös esimerkiksi ruotsalaisiin sijoitusyhtiöihin sijoittavaan Spiltan Aktiefond Investmentbolagiin ja eurooppalaisiin teollisuusyhtiöihin sijoittavaan etf:ään. Uskoisin, että niiden ja osakesäästötilin Suomi-poimintojen myötä Yhdysvallat ei ole ainakaan merkittävässä ylipainossa maailmaindeksiin nähden.

10. Mitä osaketta ostit viimeksi, ja millä perusteilla?

Myöhäisellä syyslomalla ollessani ostin Stora Ensoa, perustelut olivat lähinnä taseperusteisesti ihmeellisen halpa arvostus ja tuleva metsäjärjestely.

Ajatukseni oli, että spin-off, jota pidin käytännössä varmana, saisi Storan kertoimiin vipinää, vaikka metsäsektorin suhdanne ei vielä aivan pian merkittävästi piristyisi. Järjestelyn vuoden 2027 alkuun ulottuva aikataulu oli kieltämättä pieni pettymys, toisaalta kolmannen neljänneksen tulos oli myönteinen yllätys.

Tulevan metsäpaperin omistaminen voisi olla ammatillisestikin kiinnostavaa. Metsän arvostusmenetelmistä on käyty kiinnostavaa keskustelua niin Suomessa kuin Ruotsissa, ja paras tapa seurata tulevan yhtiön hinnoittelua pörssissä lienee nähdä rivi omassa salkussa.

11. Millainen on tavanomainen osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?

En oikeastaan ajattele olevani osakepoimija, joten prosessikaan ei ole hioutunut. Riskinkarttelu ohjaa kiinnittämään aika paljon huomiota arvostuskertoimiin, mutta yritän välttää pelkästään niiden perusteella sijoittamista. Luen paljon etenkin Inderesin analyysia mutta pyrin peilaamaan lähtökohtia ja päätelmiä myös omiin ajatuksiini.

12. Edustat Kauppalehteä, Arvopaperia, Talouselämää, miksi näitä kannattaa lukea, miten ne eroavat toisistaan, ja miten näiden lehtien kohderyhmät eroavat toisistaan?

Kauppalehti on pörssiuutisten osalta ensimmäinen, nopea uutislähde. Pörssitoimituksen osalta olen erityisen ylpeä markkinauutisdeskistämme, joka seuraa markkinaa silloinkin, kun mitään kovin merkittävää ei tapahdu. Jatkuvan seurannan ansiosta siellä uutiset huomataan useimmiten ensimmäisenä silloin, kun jotain tapahtuu. Arvopaperi erottuu selkeästi pelkästään sijoittamiseen keskittyvänä alan harrastelehtenä. Talouselämästä nostaisin esimerkiksi usein sijoittamistakin koskevat tutkivat jutut, vaikka Talouselämällä on toki paljon muutakin erottuvaa sisältöä ja oma lukijakuntansa.

13. Mikä on mukavinta työssäsi? Entä vähiten mukavinta?

Pörssitoimitus on hieno työyhteisö - välitön, keskusteleva, huumorintajuinen, asiantunteva, asiastaan innostunut ja matalalla hierarkialla toimiva.

Vähiten mukavaa, tämä olikin yllättävän vaikea. Työhön liittyy tietysti epätäydellisyyden, riittämättömyyden, paineen ja kiireen sietämistä, mutta olen ehkä oppinut melko hyvin sietämään niitä kaikkia.

14. Mitkä ovat olleet työsi kautta mieleenpainuvimpia sijoitusmarkkinoihin liittyviä kokemuksia uutisrintamalla tai muuten?

Finnairin valtava merkintäetuoikeusanti ei ehkä ollut valtakunnallisesti valtava uutistapahtuma, mutta meille pörssitoimituksessa se oli iso juttu. Ajattelen, että olemme lukijoillemme rahanarvoisia, jos pystymme auttamaan esimerkiksi erikoistilanteissa, ja silloin mielestäni onnistuimme. Tosin suurin kunnia kuuluu kollegoilleni, etenkin Ahti Terhemaalle, jonka juttuja lukemalla pystyi välttämään pahimmat mokat.

Uskon, että tälläkin hetkellä elämme aika erityistä jaksoa osakemarkkinoilla, mutta se ehkä asettuu mittasuhteisiinsa vasta myöhemmin.

15. Koetko, että journalistin taustasi tuo etua omaan sijoittamiseesi tai oman talouden hallintaan? Miten?

Journalismiin kuuluu toisaalta uteliaisuus ja toisaalta kriittinen ajattelu, joista molemmista on varmasti hyötyä myös sijoittamisessa.

16. Mikä on mielestäsi aliarvostettu tai liian vähän puhuttu teema sijoitus- tai talousmaailmassa?

Viime aikoina olen pitänyt tärkeänä esimerkiksi sitä, että olemme käsitelleet kriittisesti joskin monipuolisesti yksityissijoittajille tarjottavia private equity -tuotteita. Toisaalta aiheesta on kyllä ollut viime aikoina keskustelua runsaastikin, joten en tiedä, onko teema vähän puhuttu. Keskustelua käydään ehkä enemmän finanssipiireissä kuin massojen keskuudessa, joille tuotteita lopulta markkinoidaan.

Osingot eivät missään nimessä ole liian vähän puhuttu teema, mutta toivoisin tunteettomampaa suhtautumista osinkoihin. En ole osinkojen puolesta tai niitä vastaan, kannatan lähinnä fiksua pääoman allokointia.

Pörssiyhtiön status on laatuleima etenkin vähemmistöomistajien kannalta tasapuolisen tiedonsaannin ja läpinäkyvyyden takia. Toivoisin, että se olisi sitä jatkossakin. Ymmärrän, että pörssiyhtiössä kukin käyttää valtaa omistuksensa mitalla, mutta pörssiyhtiöiden hallinnon, tiedottamisen ja muun vastaavan seuraaminen myös mediassa on vähemmistöomistajien etu. Sitä ei kovin moni toimitus Suomessa tee, emmekä mekään ehdi kaikkeen.

17. Millainen on paras saamasi palaute lukijalta tai kollegalta? Entä opettavaisin palaute?

Työni on paljon keskustelua esimerkiksi juttujen näkökulmista. Parhaita hetkiä ovat ne, kun jutun kirjoittaja tuntuu saavan keskusteluista jotain hyötyä tai oivalluksia työhönsä ja yleisön kannalta lopputulos mahdollisesti paranee. Työ on suurelta osin sellaista, että se ei suoranaisesti näy lukijalle, ja varsinaisen työn tekee tietenkin aina jutun kirjoittaja. Varmaankin siksi ilahduin, kun ystäväni ja arvostamani kollega Karo käytti arvokasta Grilli-aikaansa kolumniinsa liittyvän sparrauskeskustelun avaamiseen.

Opettavaisena kokemuksena mieleeni on jäänyt esimerkiksi eräs hieman tulistunut kolumnini. Epäsuoran palautteen mukaan olin tulistunut ymmärrettävästi mutta puutteellisin tiedoin. Jäin miettimään asiaa ja totesin, että paremmilla tiedoilla olisin todennäköisesti muotoillut asiani toisin. Tulistumiseenkin on joskus aihetta. Mielestäni on kuitenkin niin, että mitä kärjekkäämmin kirjoittaa, sitä paremmin pitää taustat tietää.

18. Mitkä ovat suurimpia alaasi liittyviä väärinkäsityksiä, joista monilla saattaa olla virheellinen mielikuva?

Olen ihmetellyt populaarikulttuurin kuvia toimittajista: joko sankarijournalisteja tai täysin moraalittomia uutisen perässä läähättäjiä. Stereotypiat harvoin syntyvät tyhjästä, mutta arki ei vastaa kumpaakaan kuvaa.

19. Alokas on kömpelö kirjoittaja: kirjoitusvirheitä tulee ja tekstit ovat joskus kryptisiä. Miten hän saisi kirjoituksiinsa ammattimaisempaa otetta?

Kirjoitusvirheiden bongaamisessa tekoäly on ihan hyvä kaveri. Itse huomaan virheet ja muut tekstin ongelmat parhaiten lukemalla tekstin esikatselutilassa, eli näkymässä, jonka lukijakin lopulta näkee. Auttaisiko, jos tekstin lähettäisi itselleen vaikka sähköpostilla tai viestinä ja lukee kertaalleen siitä?

Kryptisyyteen tai ihan suoranaiseen sekavuuteen sorrun itsekin joskus kirjoittajana. Usein sekavuus johtuu ehkä siitä, että itselleenkään ei ole aivan selvää, mitä haluaa sanoa. Tai haluaa sanoa liian monta asiaa liian pienessä tilassa. Avaava kysymys on joskus se, mikä on tekstin aihe tai ydin. Sen ei tarvitse edes välittyä suoraan lukijalle, mutta jos aihe on kirjoittajalla itsellään mielessä kirkkaana, se voi auttaa karsimaan pois epäolennaisuudet ja keskittymään siihen, mikä on tärkeää, ja sivupolkujen houkutellessa palaamaan oikealle polulle. Toisaalta joihinkin teksteihin kyllä minusta sopiikin pieni tajunnanvirtaisuus.

20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja sen Foorumia?

Haluan tietenkin kiittää Inderesiä analyysista. Inderesin tuoma seuranta ja näkyvyys etenkin Helsingin pörssin pieniin yhtiöihin on korvaamatonta meille mediassa mutta ennen kaikkea sijoittajille. Valot ovat välähtäneet Inderesin myötä moneen sellaiseen pörssiyhtiöön, joka muuten olisi voinut jäädä pimentoon.

Aivan ensiksi haluan kiittää Foorumia Meemiketjusta, jota luen lähes päivittäin ja hörähtelen usein ääneen. Ja lisäksi vähän samasta asiasta kuin Inderesiä ylipäänsä: monessa yhtiöketjussa keskustelu on uskomattoman asiantuntevaa eivätkä yksityiskohdatkaan jää huomaamatta. Ja tietenkin yhteisöllisyydestä, joka on monissa harrastuksissa tärkeää.

Kiitoksia Maijalle kiinnostavista ja kivoista vastauksista! 😊

Sijoittamisessa ja oman talouden pohdinnoissa monella sijoittajalla on hyvänä tukena mm. “Maijan lehdet”, sitten toisaalta vastaavasti hänelle ja muulle medialle Inderes on todella tärkeä taho, kuten voitte hänen vastauksestaankin lukea. Ja… kyllä se ihan Foorumin tasosta kertoo, kun pörssitoimituksen uutispäällikkö täällä viihtyy. 😊

Haluan myös Maijaa vielä kiittää siitä, että hän on rohkeasti kirjoitellut Foorumille sekä häntä että hänen jengiään heidän tuottamistaan hyvistä sisällöistään. 🙏