194. Marianne Palmun vastaukset Alokkaan kysymyksiin talousennusteista

Talouteen liittyviä ennusteita tehdään muun muassa työllisyydestä, bruttokansantuotteesta ja inflaatiosta jnejne., ja sen lisäksi niitä julkaisevat monet eri tahot. Yleinen käsitys tuntuu mututuntumani mukaan kuitenkin olevan se, että ennusteet osuvat usein melko heikosti kohdalleen ja voivat lisäksi olla keskenään ristiriitaisia.

Aloin siksi pohtia, miten ennusteisiin tulisi suhtautua ja tarjoavatko ne epävarmuudestaan huolimatta jotain hyödyllistä tietoa. Joten päätin kysyä aiheesta tarkemmin Inderesin ekonomistilta Marianne Palmulta. 😊

1. Keskuspankit, kansainväliset järjestöt, pankit, yliopistot ja elinkeinoelämän järjestöt tekevät kaikki omia talousennusteitaan. Miten arvioit eri tahojen ennusteita ja muuta materiaalia? Minkä tahojen näkemyksille annat eniten painoarvoa ja miksi?

Ennusteiden kirjo on laaja, ja yleensä niitä seurataan niin raha- kuin talouspoliittisessa päätöksenteossa tarkkaan. Pidän ennustejulkaisuja lukiessa kuitenkin aina mielessä, että ennusteet ovat vain ennusteita, ja niiden osumatarkkuus on usein heikko, kuten tuoreessa, julkisuuteen nousseessa raportissakin todettiin. Koska seuraan keskuspankkeja, tykkään seurata eniten niiden ennusteita, koska niissä avataan hyvin ennusteiden taustalla olevia oletuksia: esimerkiksi korko-oletuksia, raaka-aineiden hintoja ym. Lisäksi keskuspankeilla on monopoli rahapolitiikassa, joten ennusteiden ainakin pitäisi vaikuttaa suoraan rahapoliittiseen päätöksentekoon.

2. Miksi esimerkiksi keskuspankin, pankin ja tutkimuslaitoksen ennusteet samasta taloudesta voivat poiketa niin huomattavasti?

Poikkeamat syntyvät eri painotuksissa ennusteita tehdessä. Ennustemalleja on useita ja niissä eri muuttujat otetaan huomioon hieman eri tavoin. Lisäksi poikkeamat voivat syntyä myös yksinkertaisista ajoitussyistä: toiset tahot päivittävät ennusteitaan aktiivisemmin ja eri ajankohtina kuin toiset. Useimmilla suurilla tutkimuslaitoksilla päivitystahti on neljä kertaa vuodessa, eli suhteellisen tiivis.

3. Missä talouden muuttujissa “ennustajat” onnistuvat tavallisesti parhaiten ja missä kaikkein heikoimmin?

Melko heikosti ennusteissa on pärjätty talouden keskeisten palikoiden (BKT, työllisyys, julkinen alijäämä) osalta. Kuten viimeaikaisista uutisista on käynyt ilmi, tämä johtuu pitkälti siitä, että ennusteita tehdessä joudutaan nojaamaan vajaavaiseen dataan (esimerkiksi BKT:n ennakkotietoihin), joka tarkentuessaan voi näyttää hyvin erilaisia lukemia. Viive tilastojen keruussa onkin edelleen suuri ongelma ja osoitus ennustamisen paradoksista: tiedossa on, että talouden ennakkotiedot ovat usein “virheellisiä”, mutta ne ovat ainoita, joita on saatavilla. Esimerkiksi BKT:sta lopullisissa lukemissa kestää lähes kaksi vuotta, joten ne ovat julkaistaessa auttamatta vanhoja. Tietenkin olisi toivottavaa, että tilastojen keruu nopeutuisi, mikä helpottaisi ennustajienkin tehtävää. Talouden seuraajien avuksi on kehitetty erilaisia nowcasting-malleja esimerkiksi Suomen Pankin toimesta, jotka antavat viitteitä kasvumomentumista.

Kiitos selkeistä ja hyvistä vastauksista Marianne! 😊

Kuten vastauksista ilmenee, ennusteita ei tule lukea varmoina tarkkoina arvioina tulevasta, koska esimerkiksi niiden osumatarkkuus on usein melko heikko. Ne voivat silti tarjota hyödyllistä taustatietoa talouden tilanteesta ja mahdollisista kehityssuunnista. Ennusteita tulkitessa on tärkeää huomioida, mikä taho ennusteen on laatinut, milloin se on julkaistu ja millaisiin oletuksiin ja menetelmiin se perustuu. Ennusteista kannattaakin katsoa muutakin kuin vain luvut - esimerkiksi perusteista ja taustatiedoista voi saada hyvää tietoa sekä ajateltavaa.