Suomen taloudessa palkkaosuus laski jo lama-aikaan

Helsingin pörssi ei ole Wall Street, mutta kummassakin näkyi kasvua. Talouden mahdollinen rakennemuutos on eri vauhtiasteilla.

Kerroin tiistain makrokatsauksessa, kuinka yritysten kasvu Yhdysvalloissa on äitynyt uusille luvuille. Osakekohtaisen tuloksen kasvu kiihtyi WSJ:n keräämän datan mukaan Q2:lla 53 %:iin vuodentakaisesta ja oli ilman teknologiasektoriakin 35 %. Helsingin pörssissäkin tuloskasvu oli suhteellisen reipasta, mutta eri syistä.

Inderesin seurantaan perustuvien yhtiöiden mukaan Helsingin pörssissä yhteenlaskettu operatiivinen tulos kasvoi Q2:lla vuodentakaisesta 40 %. Tämä luku on kuitenkin lähes kokonaan yhden yhtiön ajama: Nesteen tulos parani 860 miljoonaa euroa, mikä yksin selittää valtaosan koko joukon tuloskasvusta. Mediaanituloskasvu jäi 10 %:iin, mikä sekin on paras vauhti aikoihin, käy ilmi Juha Kinnusen eilen julkaisemasta tuloskausiyhteenvedosta. 

Helsingin pörssissä tuloskasvussa ei siis päästy lähellekään Yhdysvaltain tasoja, ja kukaan tuskin sitä odottikaan, sillä tekoälyinvestoinnit ovat täällä lapsen kengissä rapakon taakse verratessa. Suhteessa Suomen BKT:hen tuloskasvu oli kuitenkin täkäläisittäinkin reipasta.

Entäpä sitten työtulon osuus kansantulosta, mikä kertoo osaltaan kansantalouden rakennemuutoksesta? Yhdysvalloissa se on laskenut silmin nähden viime vuosien ajan. Suomessakin se on ollut laskussa, mutta eri tavoin kuin Yhdysvalloissa. Täällä rajuin muutos työtulon osuudessa nähtiin Nokian nousun ja laskun liikkeelle laittaman rakennemuutoksen myötä, ja sen jälkeen liike on ollut pikemminkin sivusuuntaista työtulon ollessa noin 58 % kansantulosta. Mikäli Yhdysvallat on tekoälybuumissa edelläkävijä ja siihen liittyvät investoinnit toden teolla kasvavat Suomessakin lähivuosina, palkkatulojen osuus voi yhtä lailla lähteä uuteen laskuun täälläkin yritysten napatessa yhä suuremman osuuden kansantalouden tuloista.

Suomi: Palkkojen osuus kansantulosta

Lähde: FRED