Palkkojen nousu koronakriisissä kertoo epäterveestä työnjaosta
Työmarkkinan dynamiikka talouden yksinkertaisten lainalaisuuksien mukaan menee näin: Työn tarjonnan ja työn kysynnän tasapaino määrittää tasapainopalkan. Tyypillisesti kriisissä työn kysyntä vähenee, mikä alentaa tasapainopalkkaa, mikäli tarjonta pysyy vakiona. Näin kävi esimerkiksi finanssikriisissä, jossa palkkatason elpymisessä kriisiä edeltävälle tasolle kesti pitkään. Nyt koronakriisissä tilanne on kuitenkin ollut aivan toinen. Palkkojen kasvu on päinvastoin kiihtynyt kriisin aikana. USA:ssa piikki nähtiin huhtikuussa, jolloin palkat nousivat lähes 8 % vuodentakaisesta, ja euroalueella nousu oli Q2:lla 5,4 %.
Työttömyysongelma ei kuitenkaan ole kadonnut, ja mm. USA:ssa miljoonia kansalaisia on edelleen työtä vailla. Palkkojen kasvu selittyykin hyvin epäterveestä jakaumasta työmarkkinalla. Korkeatuloiset työlliset ovat saaneet pitkälti pitää työpaikkansa ja heidän osaltaan kriisi on jo takana, mutta matalapalkka-aloilla työllisyys on vieläkin 19 % alhaisemmalla tasolla kuin ennen kriisiä (lähde: https://tracktherecovery.org). Matalapalkka-alojen työntekijöiden poistuma palkkatilastoista on siis saanut keskimääräisen palkkatason nousuun ja tilastot peittämään työmarkkinan eriarvoisuutta.
Työmarkkinan kehitykseen on kiinnittänyt huomiota tuoreessa palkkaraportissaan myös Kansainvälinen työjärjestö (International Labour Organization, ILO). Sen mukaan kriisi laski palkkoja Q2:lla Euroopassa (mukana 28 maata): miehillä 5,4 % ja naisilla 8,1 %. Järjestön mukaan niissä maissa, joissa elvytysrahoja kohdistettiin etenkin työmarkkinatukiin ja lomautuksiin, kriisi heijastui palkkatasoon massiivisten työpaikkojen menetysten sijaan. ILO:n luvut vahvistavat kriisin tuoman kovan kolauksen matalapalkka-aloille, sillä tuloasteikon alempi puolisko menetti sen mukaan 17,3 % palkoistaan, mikäli valtion tukia ei oteta huomioon.
Työmarkkinalla eriarvoisuus on siis kriisin aikana lisääntynyt lukujen mukaan rajusti. Vaikka talouden elpymistä jo nähtiin ennen koronaviruksen toista aaltoa, sen taustalla on kahtiajakautunut työmarkkina. Mitä nopeammin koronapandemia saadaan siirrettyä taka-alalle, sitä nopeammin myös matalapalkka-aloilla päästään kohti parempaa työmarkkinatilannetta.
