Viime viikko oli Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinoilla laskuviikko. Markkinat arvioivat uudelleen teknologiasektorin investointien tuottoja ja valtavia rahoitustarpeita. NasIndeksit laskivat, ja luottoriskilisät kasvoivat. Usko siihen, että teknologia vetää Yhdysvaltain talouskasvua myös jatkossa, piti kuitenkin pintansa.

Markkinaliikkeiden taustalla keskeinen kysymys on, miten teknologinen edistys muuttuu koko talouden tuottavuudeksi ja yritysten tulokseksi. Tekoälyä otetaan käyttöön laajasti mutta pinnallisesti, eikä riskienhallinta ole pysynyt kehityksen tahdissa. Kirjoitin kesällä, että tekoälyinvestoinnit ylittävät vielä selvästi odotetut tuottavuushyödyt. Noin 85 % tekoälyekosysteemin tuloista syntyy yhä ekosysteemin sisällä, kun hyperskaalaajien investoinnit näkyvät toimittajien liikevaihdossa. Nykyisillä käyttöasteilla tekoäly tuottaisi arviolta 200 miljardin dollarin vuotuiset tehokkuushyödyt, kun investoinnit ovat noin 800 miljardia dollaria vuodessa.

Teknologiaosakkeiden horjuessa sijoittajat hakivat turvaa valtionlainoista. Torstaina Yhdysvaltain valtionlainamarkkinalla nähtiin suurin yhden päivän ralli sitten Silicon Valley Bankin kaatumisen. Se tapahtui, vaikka Brent-öljy nousi 116 dollariin tynnyriltä eli korkeimmalle sitten huhtikuun. Heilunta ei yllätä, sillä kuten aikaisemmin lokakuussa kirjoitin, passiivisten keskuspankkien tilalle valtionlainojen ostajiksi ovat tulleet hedge-rahastot, jotka reagoivat hintoihin herkästi. Niiden osuus Yhdysvaltain valtionlainamarkkinasta on jo noin 8 %. Lisäksi sijoittajien velkavipu on ennätystasolla, mikä voi voimistaa markkinaliikkeitä.

Eri maiden korkoero Saksaan, korkopistettä

Lähde: LSEG

Korkojen liikkeet paljastavat haavoittuvuuksia myös muualla. Ranskan korkoero Saksaan on kasvanut noin 170 korkopisteeseen, ja se on kasvattanut myös Italian korkoeroa. Velkataakka on kasvanut myös Yhdysvalloissa. Ray Dalion mukaan korkomenot vievät jo noin viidenneksen liittovaltion tuloista, kuten viime viikon katsauksessa kävin läpi.

Yhdysvaltain makrodata oli silti vahvaa. Työttömyyskorvaushakemukset laskivat 194 000:een, ja teollisuuden ostopäällikköindeksi nousi 56,0:aan, kun työllisyys kasvoi nopeimmin sitten maaliskuun 2012. Inflaatio-odotukset kuitenkin nousivat, sillä kuluttajien vuoden inflaatio-odotus kiihtyi 4,7 prosenttiin. Euroalueella nousseet inflaatiopaineet puolestaan painoi yhdistetyn op-indeksin lokakuulta lukemaan 51,9. Lukemat ovat kuitenkin edelleen selvästi yli 50:n ja kasvun puolella, mikä lupaa hyvää myös talouskasvuluvuille.