Rahapolitiikassa on meneillään kiristyssykli, jonka veroista ei ole nähty

Keskuspankit ilmoittivat kesällä koronnostosta toisensa jälkeen: Federal Reserve nosti viime kokouksessa ohjauskorkoaan 0,75 %-yksikköä, Euroopan keskuspankki 0,5 % ja Englannin keskuspankki viime viikolla 0,5 %. Kiihtynyt inflaatio on pakottanut keskuspankit toimiin, vaikka sitten heikentyvän talouden kustannuksella. Uumoilin tuoreella makrovideolla, että Fedin ohjauskorko voi nousta kuluvana vuonna neljään prosenttiin ( nyt tasolla 2,25-2,5 %), joten syklin huippua ei ole vielä nähty. Alla oleva kuvio havainnoikin hyvin, kuinka nopeasti rahapolitiikan viritys on muuttunut: yli 80 % kaikista keskuspankeista kiristää nyt rahapolitiikkaa, kun vuosi sitten osuus oli 15 %.

Kuvio. Historian laajin kiristyssykli. %-osuus maailman rahapolitiikkaa kiristävistä keskuspankeista.

Lähde: TS Lombard

Muutosta on nähty myös siinä suhteessa, että näkyvyys rahapolitiikkaan on yleisesti heikentynyt. Keskuspankit ovat aikaisempaa reaktiivisempia rahapolitiikassaan, ja korkoja nostetaan nyt urakalla kokous toisensa perään. Samaan aikaan ne ovat vahvasti viestineet datariippuvuudestaan, jolloin pidemmän aikavälin linjaukset (eli ohjeistukset) ovat joutuneet jäämään taka-alalle. Tähän linkittyy vahvasti neutraali korko: siinä vaiheessa, kun ohjauskorkoja nostetaan yli neutraalin, rahapolitiikkaa ei enää normalisoida, vaan se muuttuu aidosti kiristäväksi (neutraalia korkoa on viimeksi avattu täällä). Tässä vaiheessa talousympäristön muutokset alkavat dominoida yhä enemmän päätöksentekoa.

Nyt sellaisessa tilanteessa ollaan ainakin Federal Reservessä ja Englannin keskuspankissa, käy ilmi alla olevasta kuvasta. Kaikista kuumottavimpana kysymyksenä onkin, kuinka korkealla nyky-ympäristössä mennään. Tätä tuskin tietävät edes keskuspankit itse, sillä kuten on nähty, inflaation ennustaminen lyhyelläkin aikavälillä on ollut paitsi markkinalle, myös niille hyvin vaikeaa. Koronnostojen lopusta on vaikea kertoa, jos keskuspankkijohtajat eivät tiedä, milloin inflaatiohuippu nähdään ja millä tasolla. Siksi pääjohtajat ovat tyytyneet tarkemman ohjeistuksen sijaan selittämään ”reaktiofunktiotaan”, eli kuinka eri talousolosuhteissa reagoidaan. Näkemykset talouden tilastakin vaihtelevat paljon. EKP ja Federal Reserve povasivat kesäkuussa edelleen selvästi positiivista kasvua tälle ja ensi vuodelle, mutta Englannin keskuspankki tarjosi viime viikolla kylmäävämpiä lukuja: Q4:llä inflaatio on 13 %:ssa ja talous vajoaa taantumaan.

Lähde: TS Lombard