Suomen talous: Hetken tie on kevyt

Kirjoitin viime viikolla makrokatsauksessa siitä, kuinka eurotaloudessa on kaiken tullikarhuilunkin keskellä paljon hyvää. Nyt keskityn Suomen talouteen, jossa etenkin kuluttajasektorilla ja investoinneissa on edessä monia vihreitä versoja kevään tullen. Monet samat teesit pitävät paikkansa meillä kuin laajemminkin eurotaloudessa. 

1. EKP:n koronlaskut näkyvät positiivisesti etenkin Suomessa. Suomen jos jonkin euromaan pitäisi olla EKP:n rahapolitiikan kevennysten hyötyjä. Kolmasosalla kotitalouksista on pääasiassa vaihtuvakorkoista lainaa, joten olemme kovin korkoherkkä talous. Rahapolitiikan kiristämisen vaikutukset näkyivät taloudessa vielä suurimman osan vuotta 2024, ja yleisesti ottaen niiden odotetaan päättyvän vasta tänä vuonna. Sen sijaan todennäköisyys on kasvanut sille, että EKP laskee korkojaan alle neutraalin siirtyen suoranaisesti elvyttävään linjaan. Tämä tarkoittaisi Suomelle selvästi valoisampia aikoja: talouskasvu on tyypillisesti kyykännyt korkoja laskettaessa, mutta vastaavasti vahvistunut, kun rahapolitiikan suunta on kääntynyt jälleen elvyttävämmäksi.

2. Kulutus kasvaa palkkojen nousun ja inflaation hidastumisen ansiosta. Euroalueella nimellispalkkojen kasvu hidastuu, se pysynee edelleen vahvana (~3 % vuodessa), mikä yhdistettynä inflaation hidastumiseen tukee edelleen reaalitulojen kasvua. Kuluttajien luottamus seuraa yleensä reaalitulojen kasvua viiveellä. Suomessa nimellispalkat nousivat Tilastokeskuksen mukaan loka-joulukuussa 2,7 % vuodentakaisesta, ja reaalipalkat 1,8 %. Pirteän kehityksen voi odottaa jatkuvan, jotta reaaliansioissa päästään vuoden 2021 huippujen tasoille.

Lähde: Tilastokeskus

3. Työttömyydessä pohjat nähty. Suomen työttömyyden kehitys on ollut selvästi huolestuttavampaa kuin euroalueella keskimäärin. Siinä missä yleisesti työttömyysaste on lähellä historiallisia pohjia, Suomessa on nähty selvä käänne heikompaan. Vielä viime vuoden lopussa työttömyysaste jatkoi nousuaan, mutta käänteen pitäisi pian olla käsillä suhdannetilanteen helpottaessa.

4. Teollisuus kerää voimaa. Teollisuuden suhdannetilannetta on kotitalouksien tavoin painanut korkoympäristö, joka ei ole oikein kannustanut investointeihin (toki myös kysyntäympäristöllä tässä näppinsä pelissä). Teollisuustuotannon trendi näyttää kuitenkin kääntyneen Suomessa pohjiltaan, kuten ao. kuvio näyttää. Uudet tilaukset supistuivat joulukuussa 13,9 % vuodentakaisesta Tilastokeskuksen eilisten tietojen mukaan, mutta kun kk-vaihtelun poistaa, niin tilauksissakin trendi on nouseva.

Makrokommentin otsikkoinspiraationa Tehosekoitin.