Suomi kaipaa aivan muuta kuin lottovoittajia

Lottovoittoa pidetään edelleen suomalaisten keskuudessa todennäköisimpänä keinona vaurastua. Sen sijaan pitkäjänteisen sijoittamisen ja yrittämisen tarjoamat mahdollisuudet jäävät useimmilta meistä näkemättä. Tämä ajattelutapa tarvitsee päivitystä, jotta voimme pärjätä myös jatkossa.

Kyselyt osoittavat, että suomalaiset luottavat enemmän onnenkantamoiseen kuin pitkäjänteiseen vaurastumiseen. Danske Bankin säännöllisesti teettämän Taloudellinen mielenrauha -kyselyn mukaan suomalaisten todennäköisimpänä pitämä keino vaurastua on lottovoitto. Lähes 40 % vastanneista oli tätä mieltä.

Samaan aikaan vain 14 % vastaajista koki voivansa vaurastua sijoittamalla osakkeisiin tai arvopapereihin. Yrittäjyyden näki vaihtoehtona alle 10 % vastanneista. Yli kolmannes piti tiukkaa kulukuria ja säästämistä itselle mahdollisena keinona omaisuuden kertymiseen. Henkilökohtaisen kokemukseni perusteella voin todeta, että olen saanut "säästettyä" huomattavasti enemmän sijoittamalla pitkäjänteisesti osan säästöistäni kuin pitämällä kaikki säästöt pankkitililläni. Itselleni säästäminen ja sijoittaminen ovat nykyisin käytännössä synonyymeja toisilleen. Aina näin ei ole ollut.

Danske Bankin kyselyn perusteella sijoittamiseen ja riskinottoon liittyy Suomessa edelleen vahvoja väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja. Monet vastaajista näkevät, että sijoittaminen on vaikeaa ja se vaatii paljon rahaa. Myönnän, että niin luulin itsekin aikoinaan itsekin ja olin väärässä. Esimerkiksi hyvin vähän aikaa vievän indeksisijoittamisen pääsee aloittamaan nykyisin usein jo 15 eurolla, ja ohjeet alkuun pääsemiksi pitäisi löytyä kaikkien pankkien ja osakevälittäjien sivuilta. Indeksisijoittaminen on tunnetusti myös järkevin tapa sijoittaa, ellei aikaa syvällisempään perehtymiseen ole. Aki Pyysingiä lainaten: "Jos sijoitat osakeindeksiin, pitkäjänteinen häviäminen on helvetin vaikeata."

Danske Bankin kyselyssä erityisen hämmentävää on tieto, että Suomessa lottovoitto on yrittäjyyttä hyväksytympi tapa vaurastua. Lottovoittaja ei luo yhtään työpaikkaa, toisin kuin yrittäjät, joista lopulta vain harvan yritys menestyy niin hyvin, että yrittäjä onnistuu riskinotollaan vaurastumaan. Mikäli haluamme jatkossa vaurastua ja pärjätä koko kansakuntana, asenteiden on muututtava.

Mitä muissa Pohjoismaissa vaurastumisesta ajatellaan? Kysyin Danske Bankilta, milllaiset kyselyn tulokset olivat naapurimaissamme. Vertailutietoa ei harmillisesti ole saatavilla. Taloudellisen mielenrauhan päätutkimus tehdään kaikissa Pohjoismaissa, mutta kyselyn vaurastumiseen liittyvä lisäosa on toteutettu vain Suomessa, pankista vastattiin.

Voin olla naiivi ja väärässä, mutta luulen, että me suomalaiset uskomme lottovoittoon eniten ja koemme helpommin kateutta muiden vaurastumisesta.

Vertaamme väsymättömästi itseämme ruotsalaisiin. Monissa asioissa Ruotsista on hyvä ottaa mallia ja pyrkiä samaan. Henkilökohtaisesti kadehdin ruotsalaisia usein siitä, millaisia yrittäjiä, omistajia ja sijoittajia heillä on. Tukholman pörssi on Euroopan suurin listautuneiden yritysten määrällä mitattuna. Pörssiin on listautunut edellisen kymmenen vuoden aikana arviolta yli 500 yritystä. 

Ankkuriomistajia Ruotsissa on aivan eri tavalla kuin Suomessa. Suomessa valtio ja kotimaiset eläkeyhtiöt ovat näkyvimpiä ankkurisijoittajia. Solidiumin toimitusjohtajan Reima Rytsölän aiemmin keväällä Talouselämässä julkaistu mielipidekirjoitus (linkki) avaa hyvin eroja naapurimaiden pääomamarkkinoiden eroista.

"Helsingin pörssin yli 500 miljoonan euron arvoisista yrityksistä valtio on pääomistajana kolmessatoista. Nämä yhtiöt muodostavat yli puolet pörssin markkina-arvosta."

"Ruotsissa valtaa käyttävät perheet. Tukholman pörssin suuryhtiöiden markkina-arvosta peräti neljä viidesosaa on yrityksissä, joiden suurimpia omistajia ovat yksityiset sijoitusyhtiöt. Suomen valtion seitsemän miljardin Solidium olisi Ruotsissa yhden varakkaan sukunimen sijoitusyhtiön kokoluokkaa."

Rytsölä jatkaa kirjoittamalla, että Ruotsissa 25 suurimman pörssiin sijoittavan sijoittajan joukossa on puolisen tusinaa varakasta sukua, jotka tuovat pääomaa yrityksiin. Eläkeyhtiöillä on oikeastaan ainoat isot pääomat Suomessa. 

"Meillä 25 suurimman sijoittajan joukossa on vain Antti Herlin."

Suomelle tekisi hyvää, jos meillä olisi enemmän yrittäjiä, omistajia ja sijoittajia. Muutos lähtee asenteista. On aika hylätä usko pikaonnenpotkuihin ja omaksua pitkäjänteinen suhtautuminen vaurastumiseen. Se hyödyttäisi meitä kaikkia, ei vain muutamaa harvaa onnekasta.