Suomi keskellä demografiatornadoa, mikä neuvoksi?

Tiistain kotimaan talousuutisannin mielenkiintoisimpia sisältöjä oli EVAn tuore tutkimusraportti, jossa käytiin läpi ikääntymisen tuomia haasteita Suomen taloudelle. Valveutuneet makrokatsauksen lukijat saattoivat lukea samoja teesejä jo viime vuoden lopulta, jolloin aiheesta julkaistiin ensimmäinen tutkimuspaperi.

Suomalaisten oletuksena on pitkälti ollut, että väestön ikääntymisen suurimmat taloudelliset vaikutukset olisivat vasta edessä. Tämän suhteen tarjolla on hyviä ja huonoja uutisia, sillä olemme täällä Pohjolassa keskellä demografiatornadoa jo nyt. Tämä käy ilmi sekä viime vuoden lopulla julkaistusta  tutkimuspaperista (artikkeli siitä täällä) että edelliseen osin nojaavasta EVAn tuoreesta tutkimuksesta Vanhusvalta, jossa keskityttiin ikääntymisen taloudellisten vaikutusten mallintamiseen Suomessa. Se antaa poikkeuksellisen mahdollisuuden kotimaan kehityksen tarkasteluun suurmaiden sijaan. Tutkimusten tulokset ovat hätkähdyttäviä, ja niistä keskeiset johtopäätökset on poimittu seuraavaan:

1) Suomen talousongelmat selittyvät osittain Euroopan jyrkimmällä ikääntymisellä.

2) Suomessa asukasta kohti laskettu bruttokansantuote vuonna 2019 on ollut 16–28 prosenttia matalampi verrattuna tilanteeseen, jossa nopeaa ikääntymistä ei olisi tapahtunut.

3) Ikääntymisen tuottavuutta pienentävä vaikutus oli 8–14 prosenttia ja velkasuhdetta kasvattava vaikutus 26–28 prosenttiyksikköä vuosina 2010-2019.

4) Suomen talouden ikääntymiseen kytkeytyvät ongelmat lieventyvät tulevaisuudessa, mutta hitaasti. Nopean ikääntymisen aikakausi jatkuu Suomessa vielä vuoteen 2033 asti, jonka jälkeen vanhushuoltosuhde kasvaa hitaammin. Seuraavien 10 vuoden aikana ikääntymisen vaikutus bruttokansantuotteeseen on tutkimuksen mukaan -10 prosenttia, tuottavuuteen -4 prosenttia ja julkiseen velkasuhteeseen -14 prosenttia. Pahin monttu voisi olla pian jo takana, mutta reuna on jyrkkä ja vaikea nousta.

Lähde: Bloomberg, OECD

Tulokset kertovat omaa tarinaansa siitä, että pienen avotalouden kaltaiselle Suomelle demografialla voi olla vielä suurempi vaikutus kuin suurmaihin. Lisäksi jo nähdylle tuottavuuden heikkenemiselle on annettu monia selityksiä aina talouden rakennemuutoksesta valuuttaunioniin, mutta ikääntyminen tarjoaa sekin katu-uskottavia vaikutuksia.