T-sana masensi sijoittajat

Yhdysvaltain taantuma on antanut odottaa itseään kovin pitkään, mutta t-sana lävähti kaikkien ruuduille viime perjantaina Yhdysvaltain työllisyyslukujen julkaisun jälkeen. Monien tiedossa olevien taantumaindikaattorien mukaan olemme talouden laskukauden kynnyksellä tai jo ylittäneet sen. Käyn tässä artikkelissa läpi tunnetuista taantumamittareista tärkeimmät.

1) Korkokäyrän kääntyminen ja sitä seurannut u-käännös. Tyypillisesti korkokäyrän kääntyminen on ollut lähes varma taantumasignaali. Mutta vielä lähempänä taantuma on, jos korkokäyrä lähtee negatiiviseksi kääntymisensä jälkeen uudelleen jyrkkenemään, eli lyhyiden ja pitkien korkojen erotus pienenee (aiheesta lisää täällä). Mittarin heikkoutena on kuitenkin se, että taantuman alkaminen u-käännöksestä on laajan skaalan takana: takavuosina aikajana on nimittäin ollut 3-21 kuukautta.

2) Sahmin sääntö työttömyysasteelle. Yhdysvaltain työttömyysaste on lähtenyt taas kipuamaan, ja oli heinäkuussa 4,3 %. Samalla U3-työttömyysasteen, joka laskee mukaan työtä hakevien lisäksi myös mm. alityöllistetyt, kolmen kuukauden liukuva keskiarvo on ylittänyt syklin pohjan 0,7 %-yksiköllä. Sahmin säännön mukaan 0,5 %-yksikön tai sitä suurempi ylitys tarkoittaisi taantuman alkua. Sääntö on Federal Reserven entisen ekonomistin ja nykyisen Bloombergin kolumnistin Claudia Sahmin kehittelemä, ja kuten alla olevasta kuviosta näkyy, se on pitänyt kutinsa hyvin aikaisemmissa taantumissa. Sitten varoituksen sana: Sahmin säännön tulkinnassa on mielestäni juututtu hieman turhankin tarkkaan nimenomaan 0,5 %-yksikön rajaan. Esimerkiksi TS Lombardin analyysissä viisaasti mainitaan, että sääntöä kannattaisi tulkita taantumaprosessin osana sen sijaan, että se olisi vain taantuman lähtölaukaus. Toisin sanoen, jos työttömyysaste on noussut 0,5 %-yksikköä, todennäköistä on että se nousee vielä lisää. Ja kuten ao. kuvio näyttää, monesti työttömyysaste on noussut vähintään 2 %-yksikköä ensin rikottuaan 0,5 %-yksikön lukeman.

Kuvio. Työttömyysaste ja taantumat. Lähde: TS Lombard.

3) Ennakoivan suhdanneindeksin lasku. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, Yhdysvaltain ennakoiva suhdanneindeksi on tippunut lähes aina ennen taantuman alkua ja nyt lasku on ollut jyrkähkö. Conference Boardin julkaisema indeksi saavutti tällä kertaa huippunsa helmikuussa 2022, joten laskua on tullut mittariin jo 29 kuukauden ajan. Reutersin mukaan keskimääräinen viive on ollut 14 kuukautta ja pisin 22 kuukautta juuri ennen finanssikriisiä. Tämän indikaattorin mukaan siis ollaan poikkeuksellisen pitkässä syklissä, mutta hälytysmerkit ovat läsnä.

4) Teollisuuden ISM-indeksin tippuminen alle 45:n tason. Teollisuuden ISM-indeksiäkin on pidetty taantumasignaalin antajana, kun se tippuu alle 45:n tason. Sitä ei ole saavutettu, vaan päinvastoin teollisuuden tilanne näyttää selvästi kohentuneen. Kovin suurta ennustajaeukon viittaa en kuitenkaan tämän mittarin ylle pue, sillä Yhdysvaltain talous on nykyään selvästi painottunut palveluihin.

5) Taantumatodennäköisyys. Pehmeämpänä laskennallisena mittarina voidaan pitää New Yorkin aluepankin antamaa taantumatodennäköisyyttä, joka tyypillisesti nousee taantuman alla. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, todennäköisyys on nyt historiallisestikin korkealla tasolla, joskin sahaamista mittarissa on nähty. Siksi ei liene yllätys, että t-sana on tehnyt paluun.

Mainitsemistani mittareista karkeasti tulkittuna 4/5 ennustaa Yhdysvaltain olevan jo taantumassa. Taantumamittarit ovat värähdelleet jo tovin, mutta esimerkiksi keväällä näin moni ei ollut punaisen puolella. Maailman odotetuin taantuma saattaa siis todella olla täällä. Mittarien tulkinta on kuitenkin todella vaikeaa, sillä samaan aikaan talous on edelleen valesyklissä, eli vasta toipuu poikkeusoloista. Taantumamittareiden kestävyys on siis testissä.