Tahto yhteisvastuuseen kasvoi EU-maissa 11. hetkellä, puoli valtakuntaa kuitenkin puuttuu

Euroopan Unionin jäsenmaiden soutaminen ja huopaaminen yhteisvastuun suhteen näyttää vihdoin kiteytyneen kahden suurmaan, Saksan ja Ranskan, ehdotukseen 500 miljardin euron elvytysrahastosta. Rahasto vastaa 3,5 %:n osuutta EU:n BKT:sta, joten kansainvälisessä vertailussa koronapandemiaan vastaava yhteisrahasto ei vielä säväytä (USA:ssa talouden tukipaketit vastaavat 12,5 % BKT:sta ja Japanissa 7 %).

Tuhkimo joutui lähtemään prinssinsä juhlista 11. hetkellä, mutta sai onnellisessa lopussa puoli valtakuntaa omakseen. Saksan ja Ranskan ehdotuksessa hyvä haltija ei ole koskettanut EU:ta taikasauvallaan, sillä ennen kurpitsan muuttumista sadunhohtoisiksi hevosrattaiksi on taivuteltava vielä yli puolet valtakunnasta eli 25 jäsenmaata mukaan yhteisvastuuseen.

Kahden suurmaan asettuminen yhteisen päätöksen taakse on kuitenkin symbolinen voitto ja askel oikeaan suuntaan. Muiden jäsenmaiden houkuttelua ehdotuksen taakse puolestaan auttaa se, että elvytysrahasto liitetään osaksi EU-budjettia ja AAA-luottoluokituksesta nauttiva EU olisi lainanottaja. Tämä vähentäisi julkisen talouden painetta heikomman luottoluokituksen jäsenmaissa, kuten Italiassa ja Espanjassa. Siksi on vaikea nähdä, miksi ne haluaisivat vastustaa ehdotusta, varsinkin kun etenkin Espanjassa on penätty yhteisvastuun kasvattamista.

Toinen olennainen seikka rahastossa on se, että sitä kautta kriisin turmeleville sektoreille ja alueille allokoidut varat olisivat tukia eikä lainoja. Vielä ei kuitenkaan tarkalleen tiedetä, millä perustein rahoitusta jaettaisiin. Mikäli maittain tukia saisivat ne, joissa viruspandemia on ollut EU-maissa pahin (tartuntoja on ollut suhteessa eniten), selvästi suurimpia olisivat Espanja ja Italia. Mikäli taas tarkastelussa olisivat puhtaat talousvaikutukset, ainakin Q1:n perusteella suurmaista Ranska tulisi samalle viivalle Espanjan kanssa (ks. kuvio). Ehdotuksen perusteella tuissa otettaisiin huomioon myös vihreät investoinnit ja digitalisaatio, joten niiden taustalla on talouden elpymisen ohjaaminen samalla kestävään suuntaan.

Myöntöperusteista tullaan varmasti käymään jäsenmaiden kesken vielä kovia keskusteluja ennen kuin eilen tehty lyhyt (vain 5-sivuinen) ehdotus saa täydennystä ja se hyväksytään. Tärkeintä on kuitenkin se, että vihdoin pöydässä on aito avaus yhteisvastuusta, joka toisi jakaantuneen pohjoisen ja etelän taas yhteen.