Talouskriisistä toipuminen yhdessä kuviossa

Mikäli yli vuosi sitten alkanut talouskriisi ja siitä toipuminen pitäisi kuvata yhdessä graafissa, olisi se alla oleva. Wall Street Journal raportoi äskettäin USA:n varallisuusmuutoksista, jotka olivat viime vuonna suurimpia kolmeen vuosikymmeneen. Siinä missä amerikkalaiskotitaloudet menettivät varallisuudessa vuonna 2008 finanssikriisin aikoihin 8 000 miljardia dollaria, nyt varallisuus kasvoi yli 13 000 miljardilla. Tämä kertoo omaa tarinaansa koronakriisin poikkeuksellisuudesta.

Lähde: WSJ

Varallisuuden kasvun päätekijät voidaan jakaa karkeasti kolmeen. 1) Kotitalouksien säästöt kasaantuivat kulutusmahdollisuuksien vähennyttyä ja epävarmuuden lisäännyttyä. 2) Julkinen sektori vastasi kriisiin ennennäkemättömän suurella voimalla. Julkisen sektorin alijäämät kasvoivat, ja osin koska kotitaloudet saivat valtiolta suoraa tukea mm. elvytyssekkien kautta. Ja 3) varallisuushintojen (osakkeet, asunnot) nousu on lisännyt varallisuutta ja se vaikuttaa positiivisesti yksityisen kulutuksen näkymään.

Todelliset hyödyt harvoille

Kriisin luonne ja siihen vastaaminen on siis pönkittänyt keskimäärin kotitalouksien taloudellisia resursseja, mutta todelliset hyödyt ovat WSJ:n artikkelin mukaan valunut vain harvoille, nimittäin jo valmiiksi varakkaille. Yli 70 % varallisuuden kasvusta, lähes 10 000 miljardia dollaria, kohdistui tulotason yläpäähän eli varakkaimpaan 20 %:iin. Sen sijaan se viidennes, joka tienaa vähiten, sai vain 50 miljardia varallisuuden lisäyksestä.

Luvuista näkyy kriisin vaikutusten polarisoituminen, joihin osaltaan vaikuttaa se, missä vaiheessa elinkaarta kuluttaja on. Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut, talouskriisin negatiiviset vaikutukset (esim. työttömyys) kohdistuvat etenkin nuorempiin ikäluokkiin, jotka ovat vasta aloittamassa varallisuutensa kasvattamista, kun taas vanhemmat, varallisuutensa huipulla olevat ikäluokat ovat paremmin suojassa kriiseiltä ja voivat samalla hyötyä keskuspankkielvytyksestä varallisuusarvojen nousun kautta. Tämä ero korostui finanssikriisin aikaan ja on näkynyt myös koronakriisissä.

Varallisuuden kasvu antaa vahvaa pohjaa USA:n positiiviselle talousnäkymälle ja koronakriisistä elpymiselle. Toisaalta kokonaislukujen alla piilevät valtavat erot ovat riski työmarkkinan elpymiselle ja talouden pitkän aikavälin kasvunäkymälle, etenkin jos työvoiman ulkopuolelle jääneiden joukko jää suureksi. Tähän vaikeaan tilanteeseen on kiinnittänyt huomiota myös Federal Reserven johto. Jerome Powell on useaan otteeseen todennut, että haluaa nähdä toipumisen ulottuvan työmarkkinan jokaiseen kulmaan, ennen kuin rahapolitiikan kiristäminen on ajankohtaista. Keskuspankki onkin rahapolitiikkansa sivutuotteena onnistunut paisuttamaan varallisuushintoja, mutta matalapalkka-alojen työllisyyden turvaajaksi siitä ei ole ollut.