Tekoälyn tuottavuusloikka on edelleen lähinnä ihmisten mielissä

Markkinoilla meno on villiä, mutta reaalitaloudessa ei vielä kuohu. Geopoliittisten jännitteiden ohella tekoälystä on povattu seuraavaa mullistusta mm. tuottavuuteen, mutta se ei ole vielä mullistanut työmarkkinoita tai tuottavuutta makrotasolla. Tilastollista näyttöä siitä, että tekoälyn käyttöönotto olisi jo parantanut selvästi tuottavuutta tai vahingoittanut työllisyyttä, ei toistaiseksi ole.

Lähde: TS Lombard

Kävin läpi TS Lombardin artikkelia taloustrendeistä, ja siitä nousi useampi mielenkiintoinen nosto tekoälyyn liittyen. Olen koonnut ne seuraavaan:

Tuottavuuskehitys: Yhdysvaltojen tuottavuus on viime aikoina palannut samalle kasvu-uralle, jolla se oli jo ennen koronaviruspandemiaa, eikä tekoälyn tuomaa lisäpiikkiä ole havaittavissa (ks. kuviot). Nykyinen tuottavuuden kasvu selittyy pikemminkin suhdannetekijöillä: yritykset ovat palkanneet vähemmän ihmisiä ja vaatineet nykyiseltä henkilöstöltään enemmän tullien ja poliittisen epävarmuuden vuoksi, eli ns. "no hiring, no firing” -efekti on voimissaan.

Lähde: TS Lombard

Työmarkkinat: Lähteiden mukaan ei ole näyttöä siitä, että tekoäly olisi aiheuttanut laajoja työpaikkojen menetyksiä. Esimerkiksi nuorten työttömyyden kasvu johtuu todennäköisemmin kireästä rahapolitiikasta ja pandemian jälkeisestä talouden aktiviteetin hidastumisesta kuin automaatiosta. Tekoälyn uskotaan tulevaisuudessa pikemminkin täydentävän työtä kuin korvaavan ihmistyön kokonaan, sillä teknologia on edelleen epävarmaa ja vaatii inhimillistä valvontaa. 

Käytön todellisuus: Vaikka noin 70 % yrityksistä ilmoittaa käyttävänsä tekoälyä, sen käyttö on toistaiseksi hyvin vaihtelevaa. Artikkelissa esitellyn kyselyn mukaan suurin osa yrityksistä hyödyntää tekoälyä alle tunnin viikossa, ja vain alle 10 % käyttää sitä yli viisi tuntia viikossa. Tällainen käyttömäärä ei riitä muuttamaan yritysten tehokkuutta välittömästi.

Tulevaisuuden odotukset: Vaikka vallankumous ei ole vielä täällä, tekoälyn ennustetaan nostavan tuottavuutta jatkossa noin 0,6–0,7 prosenttiyksikköä vuodessa. Merkittävämpiä vaikutuksia työpaikkoihin odotetaan näkyvän vasta seuraavan taantuman yhteydessä, jolloin yritykset saattavat yhä enemmän käyttää tekoälyä perusteena irtisanomisille.

Edellä mainitut seikat viittaavat siihen, että tekoälyn todelliset taloudelliset vaikutukset tapahtuvat todennäköisesti asteittain vuosien kuluessa. Siksi Fedin pääjohtajaehdokkaalla Kevin Warshillakin on valituksi tullessaan edessään kova vakuuttelu siitä, että tekoälyllä on vaikutuksensa sekä tuottavuuteen että sitä kautta inflaatioon sitä hidastaen.