193. Verneri Pulkkisen vastaukset Alokkaan kysymyksiin vuosikertomuksista
Mielestäni ennen sijoittajayhteisöissä puhuttiin paljon enemmän vuosikertomuksista, esimerkiksi siitä, mitä niistä oli löytynyt ja millaisia havaintoja niistä oli tehty. Nykyään “vuosikertomusjuttuihin” törmää keskusteluissa yllättävän harvoin. Tämä tuli taas mieleeni, kun Vepu kirjoitteli artikkelin, jossa puhuttiin mm. Nokian vuosikertomuksista. Jäin oikein pohtimaan, ovatko vuosikertomukset menettäneet merkitystään sijoittajien keskuudessa ja onko keskustelun painopiste vain siirtynyt enemmän uutisiin, tiedotteisiin, tulosjulkistuksiin yms.
Tästä heräsi minulle monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä vuosikertomuksiin liittyen, joten päätin osittain itsekkäistäkin syistä kysellä näistä Verneriltä. Ajattelin, että haastattelussa olisi hyvä nostaa esille asioita vuosikertomuksista yleisemmin sijoittajien kantilta, koska tuntuu, että “vuoskarijutut” ovat jääneet sijoituskeskusteluissa aiempaa pienempään rooliin. Ehkä ne ovat tosiaan nykyisin hieman aliarvostettu tiedonlähde, joten siksi(kin) ajattelin haastattelun myötä vähän muistutella niiden olemassaolosta. 🙂
1. Mikä vuosikertomus oikeastaan on ja mitä kaikkea sijoittaja voi sieltä löytää?
Vuosikertomus on vuosittainen katsaus pörssiyhtiöön. Se sisältää sijoittajalle oleellista informaatiota yhtiön liiketoiminnasta, markkinasta, toimitusjohtajan katsauksen ja hallituksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen sekä liudan nippelitietoa yhtiön tilanteesta.
2. Luetko omistamiesi yhtiöiden vuosikertomukset? Jos luet, mitkä osiot käyt läpi erityisen tarkasti ja mitkä yleensä ohitat? Onko niissä mielestäsi myös “pakollisia tai lakisääteisiä” osuuksia, joista sijoittaja ei juuri saa lisäarvoa, eli mitkä voi suoraan skipata?
Luen kaikkien omistamieni ja lukuisten seuraamieni yhtiöiden vuosikertomuksia sekä niiden kilpailijoiden vuosikertomuksia. (Mitä pidempään olen sijoittanut, sitä vähemmän minua kiinnostaa yksityiskohdat yksittäisissä firmoissa vaan yritän saada kattavaa kokonaiskuvaa toimialasta ja kilpailijoista.)
Käyn läpi mm. toimitusjohtajan katsauksen, liiketoimintakuvaukset, kommentit markkinasta ja tilinpäätöksen numerot sekä tilintarkastajan kommentit.
Toimitusjohtajan katsaus on tietysti mielenkiintoinen. Osoittaako toimitusjohtaja visiota ja vainua toimialan suunnasta ja tärkeimmistä perusperiaatteista? Mitä niissä korostetaan, tai jätetään mainitsematta? Myönnetäänkö virheet, vai viedäänkö huomiota muualle? Onko toimarikatsaus pelkkä geneerinen IR-tiimin kirjoitus, miten organisaatiossa vuosi keskimäärin meni ja loppuun pakolliset kiitokset omistajille ja työntekijöille? Viittaako toimari pelkkiin viime vuoden saavutuksiin, vai luoko hän laajempaa katsausta yhtiön ja toimialan pitkän aikavälin kehitykseen?
Uskon, että kirjoituksissaan ihmiset näyttävät myös ajattelunkykyään muille. Tunnetuin esimerkki tästä on tietysti Warren Buffettin erinomaiset ja opettavaiset sijoittajakirjeet, mutta nasevia ja älykkäitä vuoskareita löytyy esimerkiksi myös Games Workshopilta tai vaikkapa Amazonilta muutaman mainitakseni.
Tässä muutama lainaus Games Workshopin tuoreimmasta vuoskarista, jotka toistuvat vuodesta toiseen:
“Our ambitions remain clear: to make the best fantasy miniatures in the world, to engage and inspire our customers, and to sell our products globally at a profit. We intend to do this forever. Our decisions are focused on long-term success, not short-term gains.”
Ihanan selkeät tavoitteet!
Tämä on klassikko, mikä kannattaa painaa mieleen.
“We believe shareholder value is created, primarily, by not destroying it. We have no intention to acquire other companies, nor to dispose of any of those we own.”
Eeppinen yhtiö!
Tottakai, moni yhtiö panostaa nykyään tulospuheluihin tai vaikkapa yhtiökokoukseen. Esimerkiksi Constellation Softwaren raportointi on tarkoituksellisen niukkaa (Constalla on paljon kopioijia maailmalla), eikä vuoskarit itsessään niitä muutaman luettuaan tuo välttämättä kamalasti oivalluksia siinä missä tuntikausien yhtiökokoustallenne on oikea aarreaitta.
Vuoskareissa on paljon lakisääteistä disclaimeria ja ne toistavat samat asiat monta kertaa, joten kannesta kanteen niitä ei tarvitse lukea. Mutta niiden peräpääkin kannattaa vilkaista. Onko tilintarkastajan kertomuksessa jotain outoa? Mitä on piilotettu liitetiedostoihin? Joskus aloitankin lukemisen viimeiseltä sivulta, jos tutustun uuteen yhtiöön. Lentääkö johto firman piikkiin yksityiskoneella, tai harrastaako firma paljon hämäräperäisiä lähipiirikauppoja? Onko johdon palkkiot sidottu johonkin idioottitavoitteeseen, kuten EBITDA-kasvuun tai vastaavaa?
3.Kuinka tärkeinä pidät vuosikertomuksia sijoittajalle yleisesti? Ovatko ne mielestäsi jokaisen sijoittajan pakollista luettavaa, vai riittääkö useimmille kevyt selailu? Näetkö eroja siinä, minkä tyyppisten yhtiöiden kohdalla vuosikertomuksista on eniten hyötyä?
Pidän niitä äärimmäisen hyödyllisinä. Parhaat vuosikertomukset ovat Amerikassa, koska paikallinen sääntely on pakottanut vuosikertomukset jäykkään “10-K” formaattiin missä asiat pitää vääntää rautalangasta. Minulla käy useinkin suomalaisen vuosikertomuksen luettuani niin, etten edelleenkään ymmärrä tismalleen mitä yhtiö tekee koska teksti on yleisluontoista markkinointia. Tämä saattaa toki olla myös omaa rajoittuneisuuttani. Amerikkalaisen 10-K:n jälkeen tätä ongelmaa harvemmin on. Vuoskareissa on myös pakko olla kaikenlainen ikäväkin tieto, toisin kuin esityksissä ja puheissa missä asiat voi esittää itselleen parhaassa valossa.
Eniten vuoskarit hyödyttävät niissä firmoissa, jotka osaavat viestiä niissä itsestään selkeästi ja vähiten niissä, jotka kohtelevat vuosikertomustakin kuin jotain markkinointilehtiötä.
Kiitoksia paljon hyödyllisistä vastauksista! 🙂
Kuten Vernerin vastauksista voi päätellä, vuosikertomuksista voi saada sijoittajalle todella paljon hyödyllistä tietoa, mutta rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että itse olen ollut enemmän vuosikertomusten pikaselaaja enkä välttämättä ole osannut priorisoida, mitkä kohdat niistä ovat kaikkein tärkeimpiä. Tämän haastattelun jälkeen täytyy kyllä ryhdistäytyä myös vuosikertomusten(kin) lukemisen osalta. 🙂