Päästökauppa laajenee kattamaan uusia toimialoja, ilmaiset päästöoikeudet vähenevät ja hiilitullit kehittyvät. Yrityksillä, (kuten Finnairilla ja Outokummulla), on arviomme mukaan edessä investointeja energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen. Muun muassa kauppapoliittiset vaikutukset jäävät vielä nähtäväksi.

Päästökauppa pähkinänkuoressa

Euroopan Unionin päästökauppajärjestelmä on uusiutumassa. Euroopan Neuvosto ja parlamentti pääsivät alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen uudistuksista viime vuoden lopulla. Vaikka yksityiskohdat antavat vielä odottaa itseään, pohdimme alla nyt esitetyn mallin mahdollisia vaikutuksia. Tarkempaa tietoa tarvitaan vielä monelta suunnalta.

EU:n päästökauppajärjestelmä on tällä hetkellä maailman suurin. Perusperiaatteiltaan järjestelmä on yksinkertaiselta kuulostava: EU laittaa markkinoille vuosittain tietyn määrän päästöoikeuksia, joita päästökaupan piiriin kuuluvien yritysten on ostettava päästöjänsä vastaava määrä voidakseen laillisesti tuottaa tuotteitaan. Päästökaupan piiriin kuuluu tällä hetkellä muun muassa sähkön ja lämmön tuotanto, energiaintensiiviset toimialat kuten öljynjalostamot, sementin tuotanto, lasin tuotanto, keramiikka ja paperin tuotanto. Päästökauppa kattaa noin 40 % EU:n alueen päästöistä. On arvioitu, että perustamisvuotensa, vuoden 2005 jälkeen, järjestelmän avulla on onnistuttu vähentämään päästöjä 41 % päästökaupan alaisilta toimialoilta.

Päästöoikeuksia sekä maksutta jaettuja oikeuksia vähennetään

Ehdotuksen mukaan päästöoikeuksia laitettaisiin markkinoille vuosittain 4,3 % vähemmän (aiemman 2,2 %:n sijaan) vuosien 2024-2027 aikana ja 4,4 % vähemmän vuosien 2028-2030 aikana. Tietyt toimialat ovat myös saaneet päästöoikeuksia osittain maksutta (sementti, alumiini, lannoitteet, sähköenergian tuotanto, vety, rauta ja teräs) ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä on tarkoitus lopettaa. Kilpailukykyä pyritään tukemaan käyttöön otettavalla hiilitullimekanismilla. Lisäksi hiilivuodolle herkimmiksi arvioidut alat saavat edelleen maksutta jaettavia oikeuksia, joskin niitä asteittain vähennetään vuoteen 2034 mennessä. Huomioitavaa on, että eräiden laskelmien mukaan eri toimialat ovat käyttäneet merkittäviäkin määriä maksutta jaettuja oikeuksia. Esimerkiksi IMF:n mukaan mm. kemianteollisuudessa keskimäärin ostettujen oikeuksien määrä on ollut vain vähän yli puolet kokonaistarpeesta.

Meriliikenteen päästöt päästökaupan piiriin, uusi erillinen järjestelmä rakennus- ja tieliikennealalle, lentoliikenteelle omat erikoispiirteensä

Meriliikenne sisällytetään päästökaupan alle vaiheittain alkaen vuodesta 2024 niin, että meriliikenteen päästöt säädellyiltä osin ovat täysin kaupan piirissä vuonna 2026. Rakennus- ja tieliikennealan polttoaineita tuottaville yrityksille sekä tiettyjen muiden alojen polttoaineille ollaan rakentamassa uutta, erillistä järjestelmää. Lainsäätäjät sopivat, että järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2027.

EU:n lentoliikenteessä puolestaan sovelletaan päästökaupan lisäksi kansainvälistä lentoliikenteen päästöjärjestelmää CORSIAA, ja on esitetty, että myös lentoliikenteen ilmaiseksi jaetut oikeudet pikkuhiljaa katoavat.

Hiilitulleilla suojaa eurooppalaiselle kilpailukyvylle?

Hiilitullit tulevat voimaan asteittain samanaikaisesti kuin ilmaiseksi jaettavat päästöoikeudet vähenevät. Etla laati syksyllä 2022 arvion hiilitullien vaikutuksista suomalaiseen teollisuuteen. Sen mukaan hiilirajamekanismista hyötyisivät Suomessa ja EU-maissa hiilitullien alaisia tuotteita valmistavat sektorit (alumiini, sementtituotteet, lannoitteet ja terästuotteet). Toisaalta muut teollisuussektorit voisivat tulleista kärsiä, koska tulli nostaisi tuotantokustannuksia hiilitullin alaisia tuotteita käyttäville sektoreille. Nähtäväksi jää, miten Euroopan ulkopuoliset maat lopulta reagoivat hiilitulleihin.

Yksityiskohtien puutteessa esitetyn uudistuksen vaikutuksia mahdoton arvioida tarkasti yritystasolla

Sijoittajaa kiinnostanee miten esitetyt uudistukset vaikuttavat yrityksiin. Laajentuessaan päästökaupan ja hiilitullien vaikutuksia opettelevat hallitsemaan esimerkiksi meriliikenteen toimijat, mutta osittain uuden edessä ovat myös muun muassa Finnair ja Outokumpu. Finnairin osalta ilmaisten päästöoikeuksien esitetty vähentäminen ja kansainvälisen päästöjärjestelmä CORSIAn vahvistuminen todennäköisesti nostaisi kuluriskiä seuraavien vuosien aikana. Arvioimme kuitenkin, että pandemian runtelemilla lentoyhtiöillä ei ole varaa ottaa nousevia kuluja itselleen vaan ne lisättäisiin lippujen hintoihin alan kireästä kilpailutilanteesta huolimatta. Tämä taas testaisi lentomatkustamisten hintajouston kautta alan kysynnän kasvunäkymiä, mutta muutospaineen mittakaavaa on vielä vaikea arvioida. Lisäksi nouseva päästöjen hinta laittaisi paineita laivaston uusimiseen, mutta CORSIAn myötä samassa veneessä olisivat myös osittain kansainväliset kilpailijat. Yhtiöt ilmoittavatkin panostavansa uusiutuvan lentopolttoaineen lisäämiseen ja laivueiden uusimiseen, jotta päästövähennyksiä saavutetaan.

Aurinkoisena suomalaispuolena on vielä mainittava, että Neste pystyy toimittamaan CORSIA-sertifioitua lentopolttoainetta, mikä taas on esimerkki vihreän siirtymän tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista.

Terässektori on luokiteltu toimialoihin, joille ilmaisia päästöoikeuksia jaetaan vielä vuoteen 2034 saakka kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Outokummun osalta yhtälössä keskeisinä muuttujina ovat hiilitullit vaikutuksineen, sähköistämistuki sekä vähenevät ilmaiset päästöoikeudet. Outokummun oman arvion mukaan heillä nyt olevat päästöoikeudet kattavat päästökaupan ensimmäisen puoliskon (vuodet: 2021-2025) päästöoikeustarpeen. Tämän jälkeen päästöoikeuksien riittävyys on ymmärryksemme mukaan riippuvainen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja energiatehokkuuden parantumisen etenemisestä, joihin yhtiö myös investoi.

Päästökauppaan liittyvät uudistukset voivat kuitenkin vaikuttaa kokonaisuuteen, koska päästökauppa vaikuttaa myös sähkön hintaan. Lisäksi markkinavakausmekanismin vaikutukset päästöjen hintaan on vielä näkemättä. Päästöoikeuksien hinta vaikuttaa yhtiöön sekä suorasti, sikäli kun oikeuksia on ostettava ja epäsuorasti, mikäli ne nostavat sähkön hintaa. Monta yksityiskohtaa on vielä avoinna, mutta sijoittajan kannattaa alkaa pikkuhiljaa herättelemään päästökauppaosaamisnälkäänsä.

Kirjoittajat: Karoliina Loikkanen, Antti Viljakainen ja Petri Gostowski

Lue myös: Vihreä siirtymä, osa 1: Onko USA:n Inflation reduction act lisäpäänsärky vai kultakaivos?