Vilunväristyksiä euroteollisuudessa
Euroteollisuudessa lämpökartta on edelleen syvän sininen. Eilen julkaistut Eurostatin teollisuusluvut osoittivat, ettei loppuvuosikaan ollut sektorilla helppo.
Euroalueen teollisuustuotanto supistui marraskuussa 0,3 % kuukauden ja 6,8 % vuodentakaisesta, osoittavat Eurostatin lukemat. Vuodentakaisesta tuotanto on kasvanut vain harvassa jäsenmaassa Suomen ollessa joukossa positiivinen poikkeus (+1,1 % vuodentakaisesta). Myös teollisuuden luottamusluvut ovat pysyneet alamaissa.
Suurmaista Saksassa tuotanto supistui 4,9 % vuodentakaisesta, ja tämä näkyi myös Saksan talouskasvuluvuissa. Maan tilastoviranomaisen laskelmien mukaan Saksan BKT supistui 0,3 % vuonna 2023. Teollisuuden lisäksi vyötä kiristettiin viime vuonna muillakin sektoreilla, sillä kotitalouksien kulutus supistui 0,8 % ja julkinen kulutus 1,7 %.
Lisäksi teollisuuden kapasiteetin käyttöasteet ovat olleet laskusuunnassa vahvistaen käsitystä alakulosta. Teollisuuden luvuilla on suhteellisesti suuri vaikutus talouteen, sillä teollisuus muodostaa esimerkiksi 23 % Saksan talouden arvonlisästä autoteollisuuden ollessa tärkeässä roolissa sektorin veturina. Vertailun vuoksi, toisella vientimaalla eli Ruotsilla, osuus jää 15 %:iin. Suurena vientimaana Saksa kärsii nyt etenkin Kiinan talouden ongelmista, sillä Kiina on Saksan merkittävin kauppakumppani. Myös noussut korkotaso on näivettänyt investointihalukkuutta ja vaikuttanut negatiivisesti kysyntään, sillä ainakin kotimarkkinalla kuluttajat ovat jälleen siirtyneet säästökannalle. Siksi korkojen lasku lämmittäisi myös teollisuutta.
