Järjestimme jälleen huhtikuussa vuosittaisen yhteisökyselyn, jonka tarkoituksena on ollut kartoittaa yhteisön näkemyksiä Inderesin palvelusta sekä kerätä kehitysehdotuksia. Aikaisempina vuosina kysely on kerännyt vastaajia noin 300–380, mutta ilahduttavasti tänä vuonna vastauksia tuli peräti 436. Lieneekö aktiivisempaan osallistumiseen vaikuttanut runsaampi mainostus eri kanavissa palkintoja korostaen, otollisempi ajankohta vai kasvanut halu jättää palautetta meille.

Toinen ilahduttava seikka oli naisten kasvanut osuus vastaajista. Viime vuonna kyselyyn vastanneista ainoastaan 2 % oli naisia, kun taas tänä vuonna luku oli pompannut jo 8 %:iin! Voisi kuvitella, että kyse ei ole pelkästä sattumasta, vaan Inderes Femmellä on ollut vaikutusta naisvastaajien kasvaneeseen osuuteen. Perinteisestihän osakesijoittaminen on mielletty pitkälti miesten harrastukseksi, vaikkei tälle ole ollut mitään perusteita, miksi sen pitäisi olla näin. Nyt on kuitenkin selvästi muutoksen tuulet puhaltamassa.
 

Vastanneiden ikäjakauma sekä sijoituskokemus olivat suurin piirtein viime vuotta vastaavia, mutta tänä vuonna vanhempien ja kokeneempien sijoittajien osuus oli hieman suurempi. Inderesin osakkeenomistajien osuus oli sen sijaan supistunut 36 %:sta 26 %:iin. Vastaava trendi on ollut nähtävissä esim. Nordnetin kautta saatavilla olevasta osakkeenomistajienmäärän kehityksessä, joka on vuodessa laskenut noin 10 %.

En kuitenkaan usko, että Inderes on ollut yksin tämän kehityksen kanssa. Jos nimittäin ottaa verrokiksi First North -indeksin muita yhtiöitä, jotka listautuivat suunnilleen samoihin aikoihin Inderesin kanssa, on esimerkiksi Modulightin omistajamäärä laskenut vuodessa 9 %, Merus Powerin 6 %, Duellin 15 %, Spinnovan 9 %, LapWallin 4 %, EcoUpin 13 %, Norrhydron 11 % ja Wittedin 12 % . Sen sijaan Betolarin omistajamäärä on vuodessa kasvanut 2 % ja Aiforian peräti 13 %. Rahan pakeneminen pienyhtiöistä on ollut hurjaa. Verneri kirjoittikin aiheesta erinomaisen artikkelin huhtikuun alussa.

Pienyhtiöiden kurimuksesta huolimatta sijoittaminen kiinnostaa edelleen

Vaikka Helsingin pörssin pienyhtiöitä on poljettu pitkään ja jopa rahastot ovat alkaneet dumpata osakkeita hinnasta piittaamatta, ei tämä näkynyt vastaajien sijoitusvarallisuuden pienemisenä. Pienyhtiöt tuntuivat olleen ainakin takavuosina yhteisön keskuudessa suosittuja, joten kehitys olisi saattanut näkyä kyselyn tuloksissa. Toisaalta taas Helsingin pörssin suuret yhtiöt ovat parantaneet juoksuaan ja yleisindeksi nakuttanut uusia huippuja. Ja onhan tässä ollut taas vuoden päivät aikaa nettosäästäjillä laittaa uutta rahaa salkkuihin.

Sen sijaan vipua on kyselyn perusteella kevennetty, sillä lainarahalla vastaajista sijoitti 26 % viime vuoden 34 %:n sijaan. Vuosi sitten nähdyn tullidipin vivulla hyödyntäneet ovat siis tehneet oletettavasti hyvät tuotot, ja nousun jatkuttua alkaneet keventää vipua.



Viime vuoden tapaan kotipörssin osakkeet ovat ainakin jossain määrin edelleen edustettuina lähes kaikkien vastaajien salkuissa. Käytännössä nimittäin kaikki vastasivat omistavansa ainakin jotain Helsingin pörssin yhtiötä. Rahastojen suosio on otannan perusteella nostanut jälleen hieman päätään, ja pidemmän aikavälin trendit osaltaan puoltavat tätä kehitystä. Onhan passiivisista indeksirahastoista tullut erittäin helppo ja kustannustehokas tapa säästää ja sijoittaa. Sen sijaan amerikkalaisten osakkeiden suosio oli notkahtanut hieman. Ainakin vuosi sitten nähdyn tullisodan aikaan moni yksityissijoittaja nimittäin veti rahojaan pois Atlantin toiselta puolen periaatteellisista syistä. Kenties tämä liike näkyy myös tässä otannassa.

Kaupankäyntiaktiivisuus näyttää pysyneen kutakuinkin viime vuoden tasolla, noin viidenneksen vastaajista käydessä kauppaa viikoittain tai useammin. Kuukausittain kauppaa käyvät sijoittajat olivat viime vuoden tavoin selkeässä enemmistössä.

Vaikka ainakin meidän tiimissä on pohdittu, miten tekoäly tulee vaikuttamaan sijoitussisältöjen kuluttamiseen ja analyysin lukemiseen, ei meneillään oleva murros ole ainakaan vielä vähentänyt sijoittamiseen käytettyä aikaa. Sen sijaan, että ihmiset sparrailisivat tekoälyn kanssa muutaman minuutin päivässä, näyttää kysyntää ihmisten väliselle viestinnälle edelleen löytyvän.
 

Vuosi sitten analyysi oli kulutetuin sisältömuoto hiuksenhienolla erolla seuraaviin, mutta tänä vuonna inderesTV:n sisällöt kiilasivat suosituimmaksi marginaalisella erotuksella. Aamukatsaus ja foorumi olivat tuttuun tapaan suosituimpien sisältöjen joukossa.


 
Mikäli tekoälymurros muuttaa sijoittamista ja sijoitussisältöjen kuluttamista, uskoisin edessä olevan kaksijakoista kehitystä.

Osaltaan ihmiset ovat edelleen varmasti kiinnostuneita muista ihmisistä ja kokevat tarvetta jakaa ajatuksia muiden ihmisten kanssa. Tämä on pätenyt koko ihmiskunnan lyhyen historian ajan ja tulee varmasti pätemään myös tulevaisuudessa. Näin ollen tarpeen foorumille, jossa voi kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta, luulisi säilyvän myös tekoälyn aikana. Kuten myös inhimilliselle viestinnälle, olipa se sitten kirjoitetun tekstin tai videon muodossa.

Sitten taas toisaalta nopeampaa ja kevyempää analyysiä kaipaavat voivat saada riittävän tiedon tekoälyn avustuksella. Tälle sijoittajajoukolle voi hyvin riittää lyhyen tekoälyn tuottaman analyysin tai tuloskommentin lukeminen kerran kvartaalissa. Viime vuonna Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen perusteella sijoittajat käyttivät nimittäin keskimäärin 29 minuuttia sijoituspäätöksen tekemiseen mediaanin ollessa ainoastaan 6 minuuttia. Pieni joukko huolellisesti kohteisiin perehtyviä sijoittajia nosti siis keskiarvoa merkittävästi.

Tässä kyselyssä pikaisesti sijoituspäätöksensä tekevä joukko on oletettavasti vähemmän edustettu, ja kyselyn vastaajajoukko kallistuu oletettavasti aktiivisempien sijoittajien suuntaan, jotka käyttävät runsaasti aikaa sijoittamisen parissa.

Tyytyväisyys edelleen hyvällä tasolla pienestä notkahduksesta huolimatta

Mittaamme vuosittain yhteisön tyytyväisyyttä palveluun muutamalla kysymyksellä hieman eri kulmista tarkasteltuna. Ensimmäisenä kysyttiin tyytyväisyyttä analyysin laatuun. Kuten alla olevasta kuvasta huomaa, on tyytyväisyys pysynyt aiempina vuosina hyvin vakaana. Tänä vuonna tyytyväisyydessä nähtiin kuitenkin pieni notkahdus.


 
Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS (Net Promoter Score) sen sijaan notkahti hieman enemmän aiemmista vuosista. NPS kuvaa sitä, kuinka todennäköisesti vastaaja suosittelisi palvelua myös muille. Mittarin vaihteluvälin on -100:sta ja 100:een ja yli 50 NPS-lukemien ajatellaan olevan erinomaisia.

Inderesin NPS on ollut menneinä vuosina suorastaan aivan erinomaisella tasolla, mutta sittemmin laskenut hieman. Vaikka nykyinen lukema on edelleen oikein hyvä, voimme silti yrittää tehdä palvelusta entistä paremman päivä kerrallaan.


 
Hopeareunuksena arvostus Inderesin ja yhteisön tekemää työtä kohtaan on ollut ja on edelleen häkellyttävän korkealla tasolla pienestä laskusta huolimatta. Kritiikistä ja kehitystarpeista huolimatta, on erittäin palkitsevaa nähdä, että teemme Inderesillä työtä, jota edelleen arvostetaan suuresti.

Palataan jälleen vuoden kuluttua näiden aiheiden ympärille seuraavan yhteisökyselyn muodossa. Toivottavasti olemme sillä välin onnistuneet tekemään palvelusta entistä paremmin.

Ei siis muuta kuin lukekaa analyysiä myös tekoälyn aikakaudella ja tehkää hyviä osakepoimintoja! Mukavaa vappua kaikille!