Eurotalouden riskitrio möykkää yhä äänekkäämmin
Stagflaatiotuumailut on Yhdysvalloissa lakaistu toistaiseksi maton alle etenkin vahvojen työmarkkinalukujen jäljiltä. Euroopan keskuspankki piti maaliskuun kokouksessaan inflaatiota vielä suurempana ongelmana kuin stagflaatiota. Nämä puheet, kuin myös EKP:n talousennusteet, voivat osoittautua vielä liian optimistisiksi. Stagflaatiota ennakoiva riskitrio, eli kiihtyvä inflaatio, laskevat talousindikaattorit ja ulkomaankaupan hiljentyminen, on muuttunut yhä äänekkäämmäksi möykkääjäksi eurotalouden lämpiössä.
Inflaation, talousluottamuksen ja Kiinan riskikombo
Maaliskuun alustavat inflaatiolukemat todistivat, ettei inflaatio ole poistumassa hetkeen talouden riesan paikalta. Hintapaineet olivat kovimpia vuosikymmeniin, ja koko euroalueen keskimääräinen inflaatio kiihtyi jo 7,5 %:iin. Kuten alla olevasta kuviosta (lähde: TS Lombard) on huomattavissa, inflaatio on pitkälti energiavetoista, mutta se ei euroalueen kustannuspaineista kärsiviä yrityksiä saati ostovoimansa menettävää kuluttajaa lohduta. Lisäksi pakotekeskustelu ja Ukrainan tilanne menevät jatkuvasti siihen suuntaan, että riippuvuutta Venäjän energiasta halutaan vähentää ja siitä ollaan valmiita maksamaan kovaakin hintaa, joka heijastuisi etenkin loppuvuoden inflaatiolukemiin. Luonnollisesti nämä inflaatiopaineet levittyvät hiljalleen hyödykkeiden ja palvelujen hintoihin.
Kotitalouksien kysyntä on viime kuukaudet ollut suhteellisen pirteää ja alkanut suuntautua myös palveluihin, kiitos koronarajoitusten poistumisen. Vähittäismyynti on kuitenkin taas junnannut paikallaan ja teollisuustuotannon kasvukin hidastunut. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja laajamittaiset inflaatiopaineet ovat kuitenkin muuttaneet selvästi kuluttajien tunnelmia, ja luottamusindekseissä nähtiin laajamittaista laskua maaliskuussa. Useat indikaattorit todistavat nyt nopeastikin hiipuvan talouskasvun puolesta. Lähikuukaudet näyttävät, kuinka luottamuksen lasku näkyy talouden reaalisuureissa.
Kolmas ja vähemmälle huomiolle täkäläisittäin jäänyt seikka on Kiinan talouskasvun hidastuminen. Kiina on etenkin Saksalle merkittävä kauppakumppani ja tärkeä vientimaa euroalueen pääomahyödykkeille. Kiinan hallinto on kiristänyt koronarajoituksiaan viime viikkoina, ja talouskasvunäkymä siellä on selvästi heikentynyt.
Paljon optimismia ennusteissa
Näihin tekijöihin peilattuna näyttävät sekä Bloombergin kuluvan vuoden konsensusennusteet euroalueen talouskasvulle (nykyisellään 3,3 %) että varsinkin EKP:n maaliskuiset ennusteet (perusskenaario 3,7 %) liiankin optimistisilta. Mielestäni EKP:n maaliskuun kokouksen jälkeen esittelemissä skenaarioissa myös ”ankarien talousvaikutusten” vaihtoehto 2,2 %:n talouskasvulla näyttää tällä hetkellä jopa toiveikkaalta. EKP on puun ja kuoren välissä, sillä synkentyneestä talousnäkymästä huolimatta paine koronnostoihin on kasvanut, vaikka keskuspankin sisälläkin tiedostetaan vastauksen vaimeus energiahintojen nousun ollessa kyseessä. Ensimmäinen koronnosto on mahdollinen loppuvuonna, mutta euroalueella tahtipuikkoa tullaan heiluttamaan selvästi maltillisemmin kuin Yhdysvalloissa.
