Keskuspankkien kertomaa: Äänet pienempien koronnostojen puolesta voimistuneet

Sanonnasta “Rahapolitiikka on 90 %:sti viestintää ja 10 %:sti tekoja”, vaikuttaa tulleen monen keskuspankkiirin tärkeä ohjenuora etenkin viime vuosina. Keskuspankkien kertomaa seurataankin haukan lailla, sillä markkinoilla janotaan tietoa rahapoliittisen kiristämisen käänteestä.

Viestintä on tärkeä väline keskuspankkien läpinäkyvyyden parantamisessa ja "oikean" sanoman lähettämisessä. Olen kirjoittanut keskuspankkien viestinnän ABC:n jo aikaisemmin, ja kävin eilen läpi Reutersin keskuspankkiuutiset viikon ajalta. Kokosin alla olevaan taulukkoon rahapolitiikan linjaa koskevat lausunnot otsikkotasolla sekä EKP:lta että Federal Reserveltä (EKP sinisellä, Fed punaisella).

Taulukko. Keskuspankkiirien puheiden otsikoita viimeisen viikon ajalta (lähde: Reuters)

Viestinnän linja on viimeisimpien korkokokousten jälkeen muuttunut, ja mielestäni keskuspankkiirit ovat yhä vahvemmin jakautuneet kahteen leiriin. Siinä missä vielä pari kuukautta sitten viesti oli yksiselitteisesti ”koronnostoja on jatkettava”, nyt kummassakin keskuspankissa on alettu enenevissä määrin saamaan ääniä pienempien koronnostojen puolesta. Federal Reservessä tämän puolesta on puhunut viimeisen viikon aikana Christopher Waller, Raphael Bostic ja Loretta Mester ja EKP:ssa pääekonomisti Philip Lane ja Mario Centeno. Puheet ovat linjassa markkinaodotusten kanssa, sillä FedWatchin mukaan todennäköisyys Federal Reserven 50 korkopisteen nostolle joulukuun kokouksessa on nyt 75,8 %.

Kummassakin keskuspankissa myös haukkamaisia mielipiteitä riittää edelleen ja EKP:ssa puheisiin ovat nousseet myös taseen supistamistoimet, joiden aloittamista on ehdottanut Saksan keskuspankin pääjohtaja Joachim Nagel. ”Ikihaukka” James Bullard puolestaan muistutti, että kyyhkymäisimmätkin näkemykset ovat edelleen koronnostojen puolella ja Susan Collins kertoi, että 75 korkopisteen nostokin on edelleen pöydällä. Vaihtoehtojen laajuus kertoo siitä, että keskuspankeissa ollaan vahvasti datariippuvaisia, ja ne joutuvat tässä mielessä "elämään hetkessä". Viestin sävy voi siis vaihtua nopeastikin, jos talousluvut yllättävät suuntaan tai toiseen. Senkin vuoksi puheita kannattaa seurata: korkopäätöksiä julkaistaan tyypillisesti vuodessa 7-8, mutta keskuspankkiireja kuullaan medioissa lähes päivittäin.

Tuottajahintojen nousu taittui vihdoin Saksassa

Datariippuvaiset keskuspankit seuraavat nyt etenkin inflaatiota, sillä hintavakaus on rahapolitiikan ykköstavoite. Eilen julkaistut luvut Saksasta antoivat pienen positiivisen signaalin euroalueen inflaation taittumisesta, sillä Saksan tuottajahintojen nousu kääntyi lokakuussa 4,2 %:n laskuun syyskuusta ja vuodentakaisestakin nousu hidastui selvästi. Käänne oli pitkälti energiahintojen ajamaa, sillä ilman energiaa tuottajahinnat nousivat edelleen syyskuusta 0,4 %. Tämäkin lukema on kuitenkin jo normaalitasoilla verrattuna viime kuukausien koviin hintamuutoksiin ja kertoo siitä, että inflaatiopiikki voi vihdoin olla takana.