EKP kiiruhtaa hitaasti kohti kiristyvää rahapolitiikkaa

Euroopan keskuspankin korkopäätös vastasi pitkälti odotuksiamme rahapolitiikan suunnasta. Keskuspankki näyttää kiiruhtavan hitaasti kohti kiristyvää rahapolitiikkaa. Se kertoi supistavansa kuukausittaisia arvopaperiostojaan ensi tammikuusta alkaen puoleen, eli 30 miljardiin nykyisestä 60 miljardista. Toisaalta varovaisuudesta kertoo se, että ostoja jatketaan alemmalla tasolla aina ensi vuoden syyskuuhun tai pidemmällekin tarvittaessa, joten ostot tullaan lopettamaan kokonaan vasta aikaisintaan ensi vuoden syksyllä. Eilisen korkokokouksessakin viestittiin, että ohjauskorkoon tullaan tuskin koskemaan ennen osto-ohjelman alasajoa, joten ohjauskorko näyttää pysyvän lähellä nollaa ainakin vuosien 2018-2019 vaihteeseen.

Elvytysohjelman alasajo oli odotettavissa, sillä keskuspankki on velkakirjaostojen myötä kasvattanut selvästi rooliaan esimerkiksi euroalueen velkakirjamarkkinalla, ja ohjelman nykyisillä säännöillä tarjonta markkinalla olisi loppunut ennen pitkää. Viimeisimmät luvut osoittavat, että Saksan velkakirjojen suhteellinen osuus ostoista on ollut laskemaan päin. Myös vahvistunut talouskasvunäkymä ja heikot viitteet inflaationkin vauhdittumisesta puhuivat velkakirjaostojen vähentämisen puolesta. Pääjohtaja Mario Draghin mukaan luottamus inflaatiokuvan vahvistumiseen oli yksi syy siihen, että ostoja lähdettiin supistamaan. Ostot kuitenkin jatkuvat vielä vähintään lähes vuoden ajan. Lisäksi Draghi painotti, että EKP uudelleen sijoittaa erääntyvistä velkakirjoista saadut pääomat markkinoilla mahdollisuuksien mukaan kahden kuukauden sisällä, joten euroalueen keskuspankit ovat aktiivisia toimijoita velkakirjojen jälkimarkkinalla edelleen.

EKP:n päätös oli astetta elvyttävämmällä tasolla kuin markkinaodotukset olivat ennakoineet, minkä johdosta euro heikentyi muita päävaluuttoja vastaan, euroalueen velkakirjakorot laskivat ja osakemarkkinoilla oli nousua kokouksen jälkeen. EKP:n kokous näytti, että kevyempää rahapolitiikkaa ajavat ”kyyhkyt” ovat edelleen dominoivassa roolissa keskuspankissa, vaikka mielipiteittä olikin eroa (Draghin mukaan eilinen korkopäätös oli enemmistöpäätös, ei yksimielinen päätös). Joka tapauksessa eilinen päätös vahvisti sen, että rahapolitiikan näkyvyys on turvattu jälleen kuukausiksi eteenpäin ja korkotaso pysyy matalana. Samalla pesäero Federal Reserveen suurenee, sillä USA:ssa ollaan lähellä joulukuun koronnostoa ja keskuspankin oma ennuste ensi vuodelle sisältäisi jälleen kolme nostoa.