EKP:lla edessä askel pois kriisiajan politiikasta, USA:n koroissa suunta edelleen ylöspäin
Federal Reserven ja EKP:n yhden vuorokauden sisään mahtuvat korkokokoukset ovat tämän viikon päätapahtumia markkinoilla. Jo eilen Federal Reserve todisti, että pysyy vankasti korkojen noston kannalla, ja kesän korkokokouksissa, mahdollisesti jo tänään, EKP:lta olisi ainakin keskuspankin viimeaikaisen viestinnän perusteella odotettavissa askel kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa.
EKP:n tämän päivän kokouksessa keskiössä on keskuspankin viestintä ja etenkin se, ilmoittaako keskuspankin johto elvytysohjelmansa jatkosta syyskuun jälkeen, eli toisin sanoen arvopaperiostojen lopettamisesta. Tällä hetkellä euroalueen keskuspankit ovat sitoutuneet ostamaan euroalueen jäsenmaiden velkakirjoja kuukausittain 30 miljardilla aina syyskuuhun saakka. Odotuksissamme on ohjelman alasajo vielä kuluvan vuoden puolella ja epävarmuutta liittyy lähinnä ajoitukseen siitä, milloin siitä ilmoitetaan. Todennäköisyys sille, että keskuspankki ilmoittaa uutta tietoa tässä kokouksessa, nousi selvästi viime viikolla, kun keskuspankin johtokunnan jäsen Peter Praet kertoi tarpeesta ohjelman uudelleenarvioinnille. Mielestämme todennäköisyydet ostojen lopettamisesta ilmoittamiselle joko nyt tai heinäkuussa ovat pitkälti tasan.
EKP:n päätös velkakirjaostojen lopettamisesta ei ole helppo, sillä maariski on viimeisen kuukauden aikana noussut vahvasti esille mm. korkomarkkinalla, ja markkinaehtoiseen hinnoitteluun palaaminen velkakirjaostojen loppumisen myötä tulee entisestään lisäämään riskiä tietyissä maissa, mikä näkyisi korkoerojen kärjistymisenä. Lisäksi euroalueen talousluvut ovat tuoneet kevään mittaan mukanaan pettymyksen toisensa perään, mikä vaikeuttaa osaltaan keskuspankin inflaatiotavoitteeseen pääsyä. Eilen Eurostat kertoi teollisuustuotannon tippuneen huhtikuussa 0,9 % kk-tasolla ja vuositasolla kasvu hyytyi 1,7 %:iin, mikä oli jatkoa heikentyneiden lukujen sarjalle. Samalla paine talousennusteiden laskulle on noussut myös EKP:n ennusteissa, joista julkaistaan päivitetyt versiot tänään. Toisaalta vaakakupissa painaa pitkään elvyttävänä jatkunut rahapolitiikka, jota pitäisi päästä normalisoimaan ennen seuraavaa talouden laskusuhdannetta, sillä perinteiset ja ei-perinteisetkin instrumentit talouden tukemiseksi ovat jo nyt käytössä. Fedin nähdyt ja tulevat koronnostot antavat EKP:lle hieman tilaa rahapolitiikkaan, sillä ne vähentävät painetta EUR/USD-kurssin nopealle nousulle.
Federal Reserve uskoo USA:n talouden kasvuun ja inflaation kiihtymiseen
Federal Reserven keskiviikkoinen korkopäätös oli mielestämme kannanotto kiristyvän rahapolitiikan puolesta. Keskuspankki nosti odotetusti ohjauskorkoaan 0,25 %-yksiköllä vaihteluvälille 1,75-2,00 %. Markkinoilla ja meillä huomio kiinnittyi kuitenkin jo keskuspankin näkemyksiin tulevaisuuden suhteen, ja niiden osalta sävy oli hieman aiempaa haukkamaisempi. Lisäksi keskuspankki pudotti viestinnästään kriisiajan ohjeistuksen, jossa se sitoutuu pitämään korkoja matalalla tasolla taloutta stimuloidakseen.
Keskuspankin päätöksentekijät nostivat korkoennusteitaan perustuen aikaisempaa positiivisempaan (vrt. maaliskuu) kuvaan kuluvan vuoden talous-, inflaatio- ja työllisyyskehityksestä. Tuoreissa ennusteissa suurin osa päättäjistä odottaa tänä vuonna edessä olevan vielä kaksi koronnostoa yhden sijaan, mikä todennäköisesti ohjaa myös markkinaodotuksia ylöspäin. Mielestämme luonteva jatko rahapolitiikan suhteen olisi koronnosto joka toisessa kokouksessa, eli seuraavaksi syys- ja sen jälkeen joulukuussa. Ennustemuutokset olivat odotustemme mukaisia.
Mikäli keskuspankin julkaisemat mediaaniennusteet toteutuvat, ohjauskorko olisi ensi vuoden lopussa 3,00-3,25 %:n tasolla, mikä tarkoittaisi jo aidosti kiristävää rahapolitiikkaa. Toisaalta ennusteet osoittavat, että keskuspankin luottamus USA:n talouden tulevaisuuteen lyhyellä aikavälillä on vankka niin inflaatio- kuin työllisyyskehityksenkin suhteen.
Kiristyvä korkotaso on USA:ssa jo heijastunut laajalti valtion velkakirjojen tuottotasoihin, ja esimerkiksi kaksivuotisen velkakirjan korko on noussut korkeimmaksi vuosiin ja ylittänyt jo S&P 500:n osinkotuoton, joten korkomarkkinasta on tullut aidosti vaihtoehto osakemarkkinalle. Keskiviikkoinen korkopäätös lisää painetta nousulle etenkin korkokäyrän lyhyessä päässä. Kiristyvä rahapolitiikka tarkoittaa samalla yrityssektorille kiristyvää likviditeettitilannetta ja nousevia lainanhoitokustannuksia, mikä aiheuttaa osaltaan painetta osakkeille.