EKP:n korkokokous tänään, elvytysohjelman alasajo kulman takana
Euroopan keskuspankin neuvosto pitää korkokokouksensa tänään jännittävissä merkeissä. Odotamme keskuspankin kertovan vihdoin suunnitelmista elvytysohjelman vaiheittaiseksi alasajoksi. Markkinoilla on ollut jo paljon huhuja tulevasta päätöksestä, ja mm. Bloomberg uutisoi lokakuun alussa, että EKP olisi valmis puolittamaan kuukausittaiset arvopaperiostot vuoden vaihteesta seuraavan yhdeksän kuukauden ajaksi, jonka jälkeen ohjelma olisi mahdollista ajaa kokonaan alas. Viimeksi arvopaperiostoja supistettiin maaliskuussa 2017 80 miljardista 60 miljardiin, joten yhdeksän kuukauden sykleissä eteneminen olisi paitsi johdonmukaista, myös viesti markkinoille siitä, ettei keskuspankki ole kiirehtimässä rahapolitiikkansa kiristämisen suhteen. Pidämme osto-ohjelman puolittamista edellä kuvatun kaltaiseksi pidemmäksi ajaksi huomenna mahdollisena. Joka tapauksessa ohjauskorko pysyisi lähellä nollaa ensi vuoden loppuun asti, sillä odotamme EKP:n seuraavan Federal Reserven linjaa, jossa arvopaperiostot lopetetaan ensin ja vasta sen jälkeen ryhdyttäisiin toimiin ohjauskorkojen suhteen.
Todennäköisesti huominen kokous on merkki siitä, että vaikka rahapolitiikka pysyy vahvasti elvyttävänä, ultrakeveän rahapolitiikan aallonharja on euroalueella takana päin. Kehittyneiden talouksien keskuspankeista pelin avaajana oli Federal Reserve, joka on päässyt jo muutamaan otteeseen nostamaan ohjauskorkoaan (seuraava nosto on todennäköisesti vuorossa joulukuussa), ja nyt EKP:n ja Englannin keskuspankin odotetaan seuraavan perässä.
Keskuspankkien finanssikriisin jälkeiset toimet ja poikkeuksellisen matala korkotaso on lisännyt pääomavirtoja osakemarkkinalle parempien tuottokohteiden puuttuessa korkomarkkinalta, mutta kehityksellä on ollut myös varjopuolensa. Tutkimuslaitos IIF:n (Institute of International Finance) mukaan globaali velka on yli kolminkertaistunut suhteessa bruttokansantuotteeseen (velka/BKT-suhde oli 324 % viimeisimmän raportin mukaan). Etenkin kehittyvät taloudet, kärkipäässä Kiina, ovat lisänneet velkakuormaansa kovaa tahtia, mutta myös kehittyneet taloudet, muun muassa USA:n yrityssektori, on viime aikoina velkaantunut entistä ripeämpää tahtia. Velan sisältämät riskit realisoituvat, kun yleinen korkotaso ja samalla velan hoitokustannukset alkavat nousta. Kehittyvillä markkinoilla osa velasta on puolestaan dollari- tai euromääräistä (IIF:n laskelmien mukaan n. 15 % kokonaisvelasta), joten rasitteet kasvavat Fedin ja EKP:n kiristäessä rahapolitiikkaansa ja dollarin/euron vahvistuessa. Luonnollisesti vahvasti velkaantuneet yritykset ovat riski myös rahoitussektorille etenkin siinä vaiheessa, jos talouteen tulee kysynnän jäädyttävä shokki ja yrityksien vaikeudet selvitä veloistaan kasaantuvat.
Positiiviselta kannalta katsottuna EKP:n huominen kokous on avainasemassa myös talousnäkymien kannalta: mikäli keskuspankki päättää kääntää suunnan pois ultraelvyttävästä rahapolitiikasta, viestii se samalla keskuspankin luottamuksesta euroalueen talouskasvun vahvuuteen ja inflaation elpymiseen, joista jälkimmäisestäkin on jo saatu viitteitä.
