Euroalueen lainananto edelleen vakaassa kasvussa epävarmuudesta huolimatta
Euroalueen lainananto on edelleen vakaassa kasvussa, vaikka siinäkin on nähtävissä tasaantumisen merkkejä, käy ilmi EKP:n keskiviikkona julkistamista luvuista. Pankkien lainananto kotitalouksille kasvoi toukokuussa 2,9 % vuodentakaisesta (vauhti sama kuin huhtikuussa) ja yritysten lainanannon kasvu kiihtyi 3,6 %:iin huhtikuun 3,3 %:sta. Luottoindikaattorissa ei siis ole nähtävissä merkkejä epävarmuuden kasvusta. Kotitalouksien ja yritysten lainanannon kasvu on jo melko pitkään pysynyt kolmen prosentin liepeillä, mitä pidämme kestävänä kasvuna eli se ei tarjoa merkkejä ylikuumenemisesta lainamarkkinalla. Samalla kasvu on selvästi hitaampaa kuin finanssikriisiä edeltävinä huippuvuosina johtuen mm. pankkien lisääntyneistä rajoituksista rahoituksen antoon liittyen. Olennaista on, että lainamarkkina on tervehtynyt pitkän aneemisen kauden jälkeen.
Euroalueen lainamarkkinan kasvu on tärkeä tekijä etenkin yksityisen kulutuksen näkymien kannalta, koska palkkakehitys on ollut viime aikoina vaimeaa ja talouskasvu on samaan aikaan nojannut pitkälti nimenomaan yksityisen kulutuksen varaan. Vaikka etenkin teollisuuden näkymät ovat kauppajännitteiden kasvun myötä heikentyneet, näyttää siltä, että kotitalouksien ja yritysten näkymät ovat edelleen suhteellisen valoisia ja uusia kulutuspäätöksiä uskalletaan tehdä. Esimerkiksi Suomessa kuluttajaluottamus oli Tilastokeskuksen mukaan edelleen kesäkuussa vahvalla tasolla, vaikka sekin on tullut alas alkuvuoden huipuilta (kesäkuun lukema 23,0 vs. pitkän aikavälin keskiarvo 12,5). Tämä kertoo siitä, että yleiset talouden epävarmuustekijät eivät vielä ole heijastuneet yksittäisten kotitalouksien kulutuspäätöksiin ja niissä näkymä on edelleen vahva.
Maahanmuutto valokeilassa ennen EU-huippukokousta
Maahanmuutto on kuumentanut tunteita Saksassa ja laajemmin EU-jäsenmaiden välillä ennen tänään alkavaa huippukokousta. Etenkin Italian hallitus ja muut jäsenmaat ovat napit vastakkain maahanmuuttopoliittisista kysymyksistä, ja toisaalta samat aiheet repivät hallitusta maan suurimmassa taloudessa Saksassa. Tällä viikolla liittokansleri Angela Merkel ja Kristillisdemokraattien sisarpuolueen CSU:n johtaja Horst Seehofer yrittivät ratkoa erimielisyyksiään turvapaikkapolitiikasta. Lehtitietojen mukaan sisäministeri Seehofer olisi antanut Merkelille kaksi viikkoa aikaa ratkaista hallituskriisi ja myös unionin maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät kipukohdat. Epärealistinen aikataulu on jo sinänsä ongelmallinen ja tuloksettomuus neuvotteluissa voi johtaa siihen, että CSU lähtee hallituksesta, jonka muodostaminen kesti kuukausia ja oli tuskien taival Merkelille.
Pahimmassa skenaariossa Saksassa jouduttaisiin järjestämään uudet vaalit, mutta pidämme niiden todennäköisyyttä toistaiseksi suhteellisen pienenä, sillä hallituksen hajoaminen tuskin kuuluu yhdenkään hallituspuolueen tahtotilaan tällä hetkellä. Joka tapauksessa poliittiset torat euroalueen suurimmassa taloudessa ovat jo heijastuneet mm. velkakirjamarkkinoille, joissa turvasatamana pidettyjen Saksan velkakirjojen korko on laskenut poliittisten tapahtumien koetellessa sijoittajien riskinsietokykyä. Tapahtumista heijastuu polarisaation kasvu paitsi EU-jäsenmaiden välillä, myös niiden sisällä, mikä tekee yhteisen politiikan tekemisestä vaikeaa.