Euroalueen vahvasta talouskehityksestä jälleen uutta informaatiota

Euroalueen vahvasta talouskehityksestä saatiin jälleen viitteitä eilen, kun Markit Economics julkaisi alustavat luvut marraskuun ostopäällikköindekseistä. Palvelualat ja teollisuuden yhdistävä indeksi nousi jälleen yli kuuden vuoden huippuihin (79 kuukauden huipuilla). Sektoreittain tarkasteltuna on huomattavissa pieniä eroja, sillä palvelujen aktiivisuus on ollut vähenemään päin, mutta silti vahvalla tasolla. Teollisuuden kehitys puolestaan vahvistui marraskuussa 211 kuukauden huippuihin merkiten samalla vahvaa suhdannetta sektorilla. Markitin arvion mukaan euroalueen talouskasvu yltäisi lukujen perusteella Q4:lla 0,8 %:iin kvartaalitasolla, mikä olisi paras kvartaali vuoden 2011 alun jälkeen. Lisäksi Markitin tietojen perusteella euroalueen suurimmissa talouksissa on tällä hetkellä meneillään hyvä vaihe: Saksassa eiliset luvut ovat linjassa 0,8 %:n talouskasvun ja Ranskassa 0,7 %:n kasvulukujen kanssa.

Euroalueella yritysten toimintaympäristö on parantunut nopeasti usean vuoden matalasuhdanteen jälkeen, kiitos matalan korkotason ja globaalin talouden positiivisen kehityksen. Ostopäällikköindeksien alaindekseissä oli nähtävillä lisääntymistä inflaatiopaineissa, mutta myös erittäin suuri parannus työllisyysindeksissä, mikä kertoo vahvasta luottamuksesta talouskehitykseen. Myös erilliset kyselyt tukevat näkemystä: talousluottamusindikaattorit ovat edelleen usean vuoden huipuillaan ja ulkomaisten yritysten mielenkiinto laajentaa toimintaansa euroalueella on ollut vahvassa kasvussa. Jälkimmäisestä on esimerkkinä 156 Ranskassa toimivan amerikkalaisyrityksen johtajalle tehty kysely, jossa yli puolet vastasi olevansa valmis laajentamaan toimintaansa ja palkkaamaan lisää työntekijöitä Ranskassa. Tähän halukkuuteen on vaikuttanut etenkin yritysmyönteisen Emmanuel Macronin valinta Ranskan presidentiksi. Tänään julkaistaan Saksan elinkeinoelämän luottamusta kuvaava Ifo-indeksi, joka kertoo tuoreita tietoja Saksan tilanteesta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että euroalueen kasvulle ei ole välitöntä lyhyen aikavälin uhkaa näköpiirissä. Inflaation ja palkkatason nopea kiihtyminen voisi laimentaa yritysten tunnelmia, mutta palkkojen nousu on toistaiseksi ollut maltillista. Saksan hallituskriisin tuoma poliittinen epävakaus puolestaan on omiaan muistuttamaan riskien olemassaolosta, mutta tilanteeseen on ainakin markkinoilla toistaiseksi suhtauduttu suhteellisen tyynesti. Maailmantalouden tilannetta (velkaantuminen etenkin Kiinassa, rahapolitiikan suunnan muutoksen jatkuminen) ja euroalueen poliittista tilannetta (saksan kriisi, Italian tulevat vaalit) on syytä seurata, mutta muutoin näyttää siltä, että eurotalous on lähdössä vuoteen 2018 vahvoissa asemissa. Kasvun laajuus sekä sektoreittain että maittain tuo oman puskurinsa käänteiden varalle.