Legendaarinen brittibändi Oasis laulaa kappaleessaan Don’t look back in anger: “Please don't put your life in the hands, of a rock and roll band, Who'll throw it all away”. Vuodenvaihteessa voimaan tullut Britannian EU-ero toi kappaleen mieleeni. Paljon puhuttiin ennen eroa siitä, kuinka maan talous joutuu suorastaan hunningolle ja etenkin ulkomaankauppa stoppaa. Tässä katsauksessa käydään läpi sitä, kuinka talouden 2021 ja EU-eron ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneet.
Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson tviittasi tammikuun 2020 alussa, että vuodesta tulee maalle fantastinen. Tviitti vanheni ennen aikojaan: Brexit-ehdoista käytiin kiivas taisto, korona koetteli kansakuntaa ja vielä joulukuussa viruksen muunnos pysäytti lähes kaiken liikenteen saarivaltion ja muun maailman välillä. Brexit-ehdoista päästiin sentään lopulta viime jouluaattona sopuun, mikä tarkoitti sopimuksettomalta erolta välttymistä.
Ulkomaankauppaan kova kolaus
Tämän vuoden alusta sovelletut ”post Brexit-ehdot” ovat kuitenkin vaikeuttaneet kauppaa Britannian ja EU:n välillä, ja se näkyy talousluvuissa. Ison-Britannian EU-viennin arvo suorastaan romahti joulu- ja tammikuun välillä, ja laskua mitattiin 40 %. Tuonnin arvo puolestaan tippui kuukaudessa 29 %. Samalla EU-viennin osuus koko Ison-Britannian viennistä tippui mittaushistorian (alkaen vuodesta 1997) pohjiin, 44 %:iin. Vaikka EU-maihin viennin laskua paikkasi tuolloin pieni viennin kasvu EU:n ulkopuolelle, kokonaisviennin arvo tippui 18 % joulu- ja tammikuun välillä.
Meno on pysynyt tukkoisena myös tammikuun jälkeen. Eurostatin tuoreimpien lukujen mukaan tammi-maaliskuussa EU-viennin arvo Britanniaan laski 14,3 % ja tuonti Britanniasta 35,4 % vuodentakaiseen nähden. Kolaus ulkomaankauppaan oli siis kova ja näyttää pidempiaikaisia merkkejä.
Brexitin välittömät seuraukset: ulkomaankaupan kehitys (lähde täällä)
Kovia talousennusteita
Mikäli ulkomaankaupan heikkoa kehitystä ei oteta huomioon, Britannian taloudessa on nähtävillä valoa tunnelin päässä. Bruttokansantuote kääntyi maaliskuussa positiiviseksi ja talousennusteitakin on päästy nostamaan. Esimerkiksi Englannin keskuspankki päivitti toukokuun alussa tämän vuoden talousennusteensa 7,25 %:iin, mikä tarkoittaisi kovempaa kasvuvauhtia kuin euroalueella ja USA:ssa. Lisäksi keskuspankki ilmoitti arvopaperiostojensa vähentämisestä aloittaen samalla rahapolitiikan exit-pelin ensimmäisten joukossa.
Kuten muutkin länsimaat, Iso-Britannia on elvyttänyt koronapandemiassa urakalla ja lisännyt alijäämiä. Lisäksi kotitalouksilla on kertyneitä säästöjä, joiden odotetaan heijastuvan yksityiseen kulutukseen kuluvana vuonna. Asuntomarkkinalla menee jo nyt lujaa, sillä asuntojen hinnat ovat nousseet yli 10 % vuodentakaisesta. Englannin keskuspankin pääekonomisti varoitteli eilen markkinan ”olevan tulessa”, eli hyvin samankaltaisia merkkejä on ilmoilla kuin USA:ssa.
Koville talousennusteille löytyy siis perusteita, mutta ne ovat pitkälti kotimarkkinakysynnän varassa. Ulkomaankaupan toipumisessa voi mennä Brexitin jälkimainingeissa pidempään.
Julkisen sektorin lainanotto, % bkt:sta (lähde täällä)