Kirjoitus on julkaistu alun perin Arhi Kivilahden LinkedIn-sivulla.

Kesko tiedotti kesällä investoivansa lähivuosina kymmeniä miljoonia euroja verkkokaupan keräilyn robotiikkaan ja automatisointiin. Tiedotteessa vilahti termi Micro Fulfilment Center (MFC). Mitä se tarkoittaa ja miten se vaikuttaa ruoan verkkokaupan kehitykseen?

Mistä on kyse?

Ruoan verkkokaupan myymäläkeräilyn keskeinen haaste on, että se häiritsee myymälän asiakkaita. Toisaalta myymälän asiakkaat myös häiritsevät verkkokaupan keräilijöitä. Tämä johtaa keräilyn hitauteen sekä tuotepuutteisiin.

MFC:ssä tarkoituksena on yhdistää verkkokaupan myymäläkeräilyn läheisyys asiakkaisiin sekä varastojen keräilyn tehokkuus. Tämä mahdollistuu rakentamalla kaupan takatiloihin logisitiikka-automaatio -järjestelmä (usein noin 1 000 m2). Järjestelmän avulla keräilyä pitäisi olla mahdollista tehostaa merkittävästi.

MFC-järjestelmien tehosta on vielä suhteellisen vähän pidemmän aikavälin tuloksia. Suurista kauppaketjuista Tesco on Englannissa rakentanut kaksi MFC-keskusta (kutsuvat itse niitä UFC:ksi, Urban Fulfilment Center) ja avaavat pian kolmannen. Tulevina vuosina heillä on tarkoitus avata lukuisia uusia keskuksia, mikäli tulokset jatkuvat hyvinä.

Osavuosikatsauksessaan 18.6.2021 Tesco kertoi, että UFC:t pystyvät tuottamaan noin 500-1000 tilausta päivässä. Saman verran kuin heidän suurimmat myymälät pääsevät myymäläkeräilyllä. Kustannuspuolella Tescon UFC:t maksavat noin £5-7 miljoonaa, riippuen kuinka suuren kapasiteetin järjestelmästä on kyse. Oletuksena on, että investointi sisältää myymälöiden muutostöiden kustannukset.

Entä Suomessa?

Helsingin seudun kokoisessa markkinassa Keskon verkkokaupan kapasiteetti tullee olemaan lähivuosina 5 000 - 10 000 tilausta päivässä. Sillä oletuksella isompia MFC-järjestelmiä tarvitaan Helsingin seudulla noin 10 kappaletta reilun 75-100 miljoonan euron investoinnilla.

Vertailun vuoksi ruotsalainen ICA investoi Ocadon verkkokauppa- ja varastojärjestelmiin 100 miljonaa euroa. Sillä Ocado rakentaa heille yhden pitkälle automatisoidun varaston (Tukholma) sekä toisen vähemmän automatisoidun varaston (Göteborg). Lisäksi Ocado tekee ICAlle uuden verkkokaupa-alustan selkeästi nykyistä paremmilla ominaisuuksilla niin asiakkaiden kuin kaupan omien työkalujen osalta.

Lisää tehoa, mutta kuinka paljon?

MFC on ollut paljon kaupan alan otsikoissa. Myyntimiesten lupausten pohjalta odotukset järjestelmiä kohtaan ovat kovia. Itsevarmimmat myyntipuheet lupaavat keräilyn tehostuvan jopa nelinkertaisiksi vanhaan malliin nähden. Tuo on todella kova luku, kun ottaa huomioon, että myymäläkeräilyssä päästään nykyisellään 100-150 tuotetta tunnissa tasolle (joissakin tapauksissa vielä korkeammalle). Varastosta keräilevät Ocado ja Oda ovat raportoineet 170 (Ocado) - 215 (Oda) tuotetta tunnissa tehoista.

UPH ja myymäläkeräilyn tuotetta tunnissa eivät ole suoraan vertailukelpoisia lukuja. Myymäläkeräilyn lukuun ei aina ole sisällytetty kaikkea keräilyyn liittyvää työtä, vaan pelkkä itse keräilyn viemä aika. Tilauksiksi käännettynä se MFC:iden kohdalla mainostettu keräilyteho tarkoittaa noin 2-3 tilausta tunnissa. MFC-myyjät lupaavat siis 10 tilauksen tuntitahtia. Se olisi onnistuessaan hurja tahti.

Keräilyn tehostaminen ei ole ainoa hyöty

Vaikka onkin hienoa, että keräily tehostuu, ei se ole ainoa hyöty, jonka MFC:t tarjoavat. Ruoan verkkokaupan tuotteiden keräily myymälästä asiakkaiden seasta on tuonut valtaosan verkkokaupan räjähdysmäisestä kasvusta pandemian läpi länsimaiden.

Hitaan keräilyn ohella myymäläkeräilyn suurimmat haasteet keskittyvät siihen miten huonosti myymälät on suunniteltu verkkokaupan vaatimaan sisälogistiikkaan. Myymäläkeräily tuottaa myymälässä paljon turhaa tuplatyötä esimerkiksi hyllytyksen muodossa. Ensin kauppaan tuodaan keskusvarastosta tuote ja se hyllytetään. Tämän jälkeen verkkokaupan keräilijä tulee ja vie tuotteen takaisin takatilaan odottamaan kotiinkuljetusta tai noutoa.

Hyllytyksen tuplatyön ohella myymälään tulevat asiakkaat hidastavat keräilyä, etenkin aikaisen aamun jälkeen. Samoin verkkokaupan keräilijät ovat asiakkaiden tiellä kaupassa. Pahimmillaan kauppa voi olla hyvin ruuhkainen. Tämä heikentää keräilyn tehoa ja vaikeuttaa keräilyn etenemisen sekä lastaamisen ennustamista.

Lisäksi keräily asiakkaiden seasta johtaa asiakaspettymyksiin niin verkkokaupan kuin myymälän asiakkaille tuotepuutteiden muodossa.

Kaupalle pahin tilanne on, että asiakas tulee kauppaan asti hakemaan tuotetta ja huomaa viimeisen tuotteen lähtevän verkkokaupan keräilijän matkaan.

Näihin ongelmiin MFC tuo helpotuksen, kun suurin osa verkkokaupan toiminnasta tapahtuu kaupan takatiloissa. MFC voi hyödyntää myymälän jo olemassa olevia kiinteitä kustannuksia ja myymälän logistiikkaa. Lisäksi hyvin keskeisenä elementtinä on, että keräily voidaan toteuttaa tehokkaasti lähellä asiakasta, jolloin ”viimeinen maili” jää lyhyeksi. Tämä mahdollistaa matalammat kuljetuskustannukset sekä mahdollisesti nopeamman toimituksen tai noudon.

Entä MFC:n haasteet?

”What you have learned is that the capacity of the plant is equal to the capacity of its bottlenecks.”
-Eliyahu Goldratt, The Goal-

Automatisointi on hyvä helpottaja ruoan verkkokaupan ongelmiin. Itsessään automaatio ei kuitenkaan ratkaise tehokkuusongelmaa, helposti jopa päinvastoin. Johtamiskirjallisuuden klassikkoteos The Goal alleviivaa hyvin kuinka automatisaation tai robotiikan lisääminen tehokuuden nimissä voi johtaa huonoihin tuloksiin.

Tehottoman prosessin automatisointi tuottaa herkästi hukkaa vain entistä nopeammin.

Siksi iso kysymys ruoan verkkokaupan tehostamisessa onkin miettiä verkkokaupan koko arvoketjua. Erityinen huomio on syytä asettaa siihen miten tilauksia käsitellään MFC:n jälkeen. Kuten Eliyahu Goldratt toteaa The Goal -kirjassa, prosessin yksittäisen pisteen tehostaminen ei paranna koko prosessin tehokkuutta, jos prosessin pullonkauloja ei tehosteta.

Kun keräily nopeutuu, muodostuvat prosessin seuraavat vaiheet herkästi entistä suuremmiksi pullonkaulaksi. Tämä tarkoittaa kaupan takatilojen sisälogistiikan vaiheita, kuten keräysten välivarastointia, tilausten yhdistelyä tai lastausta pakettiautoon. Jos niiden tehokuutta ei saada parannettua, voi MFC:n tarjoama keräilytehon kasvattaminen valua hukkaan.

Arhi Kivilahti
https://www.adainsights.fi/

Arhi Kivilahti (PhD) on työskennellyt urallaan muun muassa tutkijana Aalto-yliopistossa, vierailevana tutkijana Oxfordin yliopistossa, verkkokaupan konsulttina, kehitystehtävissä Keskossa sekä yrittäjänä. Hänen näkemyksensä eivät edusta Inderesin näkemystä, eikä niitä ole syytä tulkita sijoitussuosituksena.