Kauppasotauutiset suodatettu tehokkaasti markkinoilla

Viime viikko oli Euroopan ja USA:n osakemarkkinalla vahvasti nousujohteinen. Eurostoxx kipusi viikon aikana 1,7 % ja samalla peräkkäisiä nousupäiviä tilastoitiin 10, mikä on pisin jakso yli kahteen vuosikymmeneen. Helsingissä pääindeksi puolestaan nousi 1,6 %. Kehitys oli vahvaa myös USA:ssa, jossa Dow Jones päätyi perjantaina uusille ennätystasoille ja S&P 500 nousi viikon aikana 0,8 %.

Viikon anti talouslukujen osalta oli pitkälti negatiivinen ainakin euroalueella, jossa sekä kuluttajaluottamusluvut että ostopäällikköindeksit syyskuulta paitsi painuivat elokuun tasoilta, myös alittivat markkinaodotukset. Etenkin ostopäällikköindeksit ovat perinteisesti ennakoineet tarkasti talouskasvulukuja. Syyskuun alustavat luvut olivat nyt samoilla tasoilla kuin vuoden 2016 lopussa, eli parhain suhdannehuippu näyttää jääneen taakse. Etenkin teollisuuden vienti oli pullonkaulana syyskuussa, sillä uusien vientitilausten määrä ei kasvanut ensimmäistä kertaa vuosiin. Palvelualoilla kasvu on kuitenkin edelleen vahvaa. Samaan aikaan kustannusinflaatio näytti kiihtymisen merkkejä, ja tuotantokustannukset kasvoivat nopeinta vauhtia seitsemään vuoteen. Kuitenkin heikosta kuukaudesta huolimatta indeksejä julkaisevan Markit Economicsin mukaan euroalueen talouskasvu olisi Q3:n osalta 0,5 % edelliskvartaalista, mikä olisi toteutuessaan hyvä suoritus.

Kauppasodassa siirrytty toiseen erään

Olemme kuvanneet kauppasotaa kolmen erän taistoksi, ja nyt siinä on siirrytty toiseen erään. Ensimmäinen erä olisi ollut tämän ottelun ”kesyin” sisältäen tulleja, jotka kohdistuvat ainoastaan marginaaliseen osaan maailmankaupan hyödykkeistä. Viimeksi, kun heinäkuussa kirjoitimme kauppasodan etenemisestä, olimme toisen erän kynnyksellä, ja tuolloin presidentti Trump vasta uhkasi laajentaa tulleja arvoltaan 200 miljardin dollarin tuontiin Kiinasta. Nyt tuo uhkaus on toteutunut ja tullisodan vaikutukset tulleet entistä konkreettisemmiksi. Globaalin kasvun näkymä on jonkin verran heikentynyt, mutta taantumasta olisi vielä liian aikaista puhua. Vaikutukset kuitenkin alkanevat näkyä yrityksissä, jotka siirtävät kansainvälisiä investointisuunnitelmiaan epävarmuuden levitessä, ja markkinaheilunta on jo lisääntynyt. Lisäksi kehittyneissä talouksissa on kauppasodan, dollarin liikkeiden ja osittain tiettyjen maiden omien talouspoliittisten riskien vuoksi painuttu karhumarkkinaan.

Mikäli viimeistään ensi vuoden alun aikana edettäisiin kauppasodan kolmanteen erään, olisi jo tosi kyseessä. Tuolloin Valkoinen talo laajentaisi tullit kaikkien kiinalaishyödykkeiden tuontiin, Kiina alkaisi boikotoida amerikkalaisyrityksiä omin tuontirajoituksin ja devalvoisi juanin, USA julkistaisi tullit autojen tuonnille (myös EU vahvasti mukana) ja EU asettaisi vastatullinsa amerikkalaishyödykkeille. Tämän skenaarion toteutuminen tarkoittaisi selvää hidastumista maailmankaupan kasvulle ja nettoviennin supistumisen kautta yksittäisten talouksien kasvulle.

Kauppasodan syveneminen heijastuisi korjausliikkeenä myös globaalilla osakemarkkinalla, jossa kauppasotaan on suhtauduttu etenkin Amerikan rajojen sisällä yllättävänkin optimistisesti ja rauhallisesti. Kuitenkin riski kolmannen erän toteutumiseen on heinäkuun jälkeen kasvanut, vaikka edelleen mahdollista on sekin, että Kiina ja USA pääsisivät lopulta neuvottelupöytään ulkomaankaupan esteiden purkamiseksi. Ennen marraskuun välivaaleja Valkoiselta talolta on kuitenkaan turha odottaa minkäänlaisia myönnytyksiä kauppaneuvotteluissa, joten tässä mielessä sopu vaikuttaa kaukaiselta ajatukselta. Lisäksi Wall Street Journal uutisoi viikonloppuna, että Kiina on peruuttanut kauppaneuvotteluihin lähdössä olleen delegaationsa matkan viime viikon tulliuutisten jälkeen, joten neuvottelut lienevät jälleen jäissä.