Sampo Q&A

Tässä blogikirjoituksessa IR-tiimimme vastaa yksityissijoittajien kysymyksiin, joita keräsimme kesäkuussa sähköpostitse ja sosiaalisen median kautta. Kiitos mainioista kysymyksistä ja aktiivisesta keskustelusta!

Nordealla on käynnissä suuri it-järjestelmien uudistus. Onko konsernin muilla yhtiöillä, erityisesti Ifillä edessä vastaavaa?

Sampo-konsernin muilla yhtiöillä ei ole yhtä suuren mittakaavan uudistuksia näköpiirissä. If on toteuttanut it-järjestelmiensä jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä yhtenäisempään suuntaan jo useiden vuosien ajan. Pohjoismaiden suurimpana vahinkovakuuttajana Ifillä on vahvat edellytykset it-investointeihin.

Voisiko Sampo osana voitonjakoa ostaa omia osakkeitaan?

Omien osakkeiden hankinta on yksi vaihtoehto, jonka käyttöä voidaan harkita, mikäli yhtiön hallitus katsoo osakkeen olevan selvästi aliarvostettu.

Mitkä ovat keskeisimmät Sampoon kohdistuvat poliittiset riskit?

Kaikki sellaiset riskit, jotka heiluttavat korko- ja osakemarkkinoita, vaikuttavat Sampoon konsernin sijoitustoiminnan kautta. Operatiivisesta näkökulmasta poliittiset riskit ovat Sammon toimintaympäristössä eli Pohjoismaissa varsin pienet. Keskeisimpiä tällaisia riskejä ovat mahdolliset muutokset verotuksessa ja finanssialan sääntelyssä.

Miten Sampo on valmistautunut avainhenkilöidensä eläköitymiseen?

Sammolla on olemassa yksityiskohtaiset suunnitelmat henkilöstövaihdosten varalle, kun niiden aika koittaa.

Mitkä ovat suurimmat Nordeassa tapahtuneet yllätykset sen jälkeen, kun Sampo osti yhtiötä?

Selvästi suurin yllätys on ollut pankkitoimialan sääntelyn merkittävä kiristyminen, mikä on vaatinut suuria investointeja erityisesti pankin compliance-toimintaan. Lisäksi Nordean kotipaikan muuton taustalla olleet vero- ja sääntelymuutokset olivat yllättäviä. Yllättävää on myös ollut korkotason pysyminen näin alhaalla näin pitkään.

Miksi Sampo ei kasvata omistustaan Nordeassa?

Nordealla on Yhdysvalloissa sivukonttori, minkä johdosta pankki altistuu paikalliselle sääntelylle. Mikäli Sampo kasvattaisi omistustaan, olisi riskinä, että Sampo tulkittaisiin US Bank Holding Company Act -lain nojalla niin sanotuksi bank holding companyksi. Tämä lisäisi Sampoon kohdistuvaa sääntelyä merkittävästi ja rajoittaisi toimintaamme.

Sammon johto on todennut, että markkinoilta on vaikea löytää hyviä sijoituskohteita. Markkinoilla on kuitenkin lukuisia pieniä teknologiayhtiöitä. Eikö Sampo voisi sijoittaa niihin ainakin T&K-mielessä ja tutkia niiden teknologioiden hyötyjä omassa toiminnassa?

Strategisissa, suuremman luokan yritysjärjestelyissä Sammon ydinosaamisalue löytyy Pohjoismaiselta finanssi- ja vakuutussektorilta. Viimeisimmistä suorista sijoituksistamme digitaalisen maksamisen pioneeri Nets ja kaupankäyntiteknologiaan erikoistunut Saxo Bank ovat finanssiteknologiayhtiöitä. Samaan sarjaan voi lukea myös Asiakastiedon. Puhtaita finanssisijoituksia meillä on hyvin monenlaisissa yhtiöissä, muun muassa teknologiayhtiöissä. Suurimmat sijoituksemme on lueteltu vuosikertomuksessa.

Miltä pankkitoimialan tulevaisuus näyttää viiden vuoden tähtäimellä?

Erityisesti teknologian kehittyminen muuttaa pankkitoimialaa, mutta uskomme perinteisten pankkien säilyttävän keskeisen roolinsa talletusten vastaanottajina ja lainojen myöntäjinä. Erilaiset finanssiteknologiasektorin toimijat täydentävät palvelutarjontaa ja löytävät markkinarakoja muun muassa maksujen välittämisestä, mikä on perinteisille pankeille matalan kannattavuuden bisnestä.

Yksi keskeinen tekijä pankkialan muutoksessa on toimialan merkittävästi lisääntynyt sääntely. Kiristyvässä sääntely-ympäristössä pärjäävät pienet ja ketterät niche-toimijat, konsernijohtaja Kari Stadighin sanoin ”sissit” ja toisaalta ”suuret armeijat”, joilla on resursseja vastata sääntelyn tuomaan taakkaan ja toisaalta mahdollisuus hyödyntää skaalaetuja. Myös alan uusien toimijoiden on pohdittava, missä määrin he haluavat ja pystyvät altistumaan finanssialan sääntelylle.

Nordea on pankkitoimialan muutoksessa etulyöntiasemassa moniin kilpailijoihinsa nähden, sillä se on Pohjoismaiden suurin pankki ja toimii kaikissa Pohjoismaissa. Tämä tekee siitä halutun kumppanin finanssiteknologiayhtiöiden silmissä.

Mitkä ovat Sammon keskeisimmät kilpailijat?

Ifin kilpailijoita ovat pohjoismaiset vahinkovakuutusyhtiöt, joista monet toimivat paikallisesti vain yhdessä maassa. Keskeisimpiä kilpailijoita ovat OP ja LähiTapiola Suomessa, LF ja Folksam Ruotsissa sekä Tryg ja Gjensidige Norjassa. Ifin ja Topdanmarkin kilpailijoita Tanskassa ovat Tryg ja Codan.

Mandatum Lifen kilpailijoita Suomessa ovat henkivakuutuksia ja varainhoitopalveluja tarjoavat toimijat. Näihin lukeutuvat muun muassa OP, Nordea, LähiTapiola, Evli, Taaleri ja eQ.

Nordean kilpailijoita ovat pohjoismaiset ja paikallisesti toimivat pankit. Suurimpia kilpailijoita ovat muun muassa Handelsbanken, SEB, Swedbank, OP, Danske Bank ja DNB.

Millä keinoilla Sampo aikoo kasvattaa tulostaan lähivuosina?

Jatkamme tytäryhtiöidemme jatkuvaa kehittämistä kuten ennenkin. Asiakasmäärien kasvaessa tuloskasvun edellytykset ovat hyvät. Nordean vaikutus tulokseen on merkittävä. Lisäksi uskomme, että uudet suorat sijoituksemme Netsiin, Saxo Bankiin ja Nordaxiin luovat omistaja-arvoa pidemmällä aikavälillä.

Suuri merkitys tuloskehitykseen on vallitsevalla korkoympäristöllä, sillä valtaosa konsernin sijoitusvarallisuudesta on korkosijoituksia. Mikäli korot nousisivat yhden prosentin koko korkokäyrällä, toisi se konsernille noin 600 miljoonan euron taloudellisen hyödyn. Hyöty kanavoituisi vastuuvelkojen korkeampien diskonttokorkojen, korkeampien uusien sijoitusten tuottojen ja Nordean paranevan korkokatteen kautta.

Miksi Sampo jakaa niin suuren osan tuloksestaan osinkoina sen sijaan, että sijoittaisi voitot?

Sampo on profiloitunut osinkoyhtiöksi ja osakkeenomistajamme toivovat meiltä vakaata ja korkeaa osinkoa. Sammolla on myös erittäin vahva tase, mikä mahdollistaa korkean osingonjaon. Lisäksi tällä hetkellä vallitseva markkinaympäristö, ja erityisesti alhaiset korot tekevät hyvien sijoituskohteiden löytämisestä haastavaa.

Miksi niin suuri osa Sammon sijoitusomaisuudesta on korkosijoituksia?

Erityisesti Ifin sijoituksista suurin osa on korkosijoituksia. Tähän vaikuttaa keskeisesti kaksi tekijää: osingot ja luottoluokitus. Haluamme, että Ifin tase on oman pääoman tuoton näkökulmasta kevyt ja tehokas, mutta samalla riittävän vakavarainen vahvan luottoluokituksen ja korkean osingonmaksun mahdollistamiseksi. Näin ollen sijoitussalkun riskitaso on pidettävä maltillisena. Lisäksi se, että Ifin tulos pohjautuu onnistuneeseen underwritingiin eli riskien arviointiin ja hinnoitteluun, eikä sijoitustoiminnan tuottoihin, tuo vakautta koko konsernin tuloskehitykseen. Mandatum Life sen sijaan on perinteisesti ottanut enemmän osakeriskiä.

Miksi Sampo julkaisee tilinpäätöksensä ja järjestää yhtiökokouksensa usein myöhemmin kuin muut pörssin suuryhtiöt?

Sammon tulosjulkistusaikatauluun vaikuttavat keskeisesti tytäryhtiö Topdanmarkin ja osakkuusyhtiö Nordean aikataulut. Pääsemme työstämään omia tulosraporttejamme toden teolla vasta, kun Nordea ja Topdanmark ovat julkaisseet omat lukunsa. Tämä vaikuttaa vastaavasti yhtiökokouksen, kuten myös osingonmaksun aikatauluun. Ennen kuin jaamme osinkoa omille osakkeenomistjaillemme, on meidän hyvä saada sisäiset osingot ensin tytär- ja osakkuusyhtiöiltämme.

Sampo on korottanut osinkoaan jo yhdeksän vuotta peräkkäin. Voisiko Sampo maksaa osinkoa yli tuloksensa pitääkseen osinkonsa kasvu-uralla?

Sammon tase on vahva ja yhtiöllä on runsaasti pääomia. Jos sisäisissä osinkovirroissa ilmenee häiriöitä, osingonmaksuun on mahdollista vapauttaa pääomaa puskureita pienentämällä.

Digitaalisuus ja automaatio lisäävät turvallisuutta. Miten trendi vaikuttaa vakuutusyhtiöihin, tarvitaanko vakuutuksia enää tulevaisuudessa?

Teknologian kehitys kuten digitalisaation, automaation ja tekoälyn yleistyminen muuttavat myös vakuutusalaa ja vaikuttavat riskien arviointiin ja hinnoitteluun. Vakuuttamisen tarve sinänsä tuskin muuttuu radikaalisti. Laitteita rikkoutuu, nilkkoja nyrjähtää, työntekijöitä sairastuu ja asuntoihin murtaudutaan varmasti myös tulevaisuudessa.

Keskeisimpiä kysymysmerkkejä tulevaisuudessa on se, millä tavalla itseohjautuvat autot muuttavat liikennettä ja sen myötä ajoneuvovakuutuksia.

“Digitalisaatio ja automatisaatio ovat jo muuttaneet ja tulevat vähitellen yhä enemmän muuttamaan vakuuttamista. Samalla, kun ne osaltaan onneksi lisäävät turvallisuutta, ne tuovat myös uudenlaisia riskejä. Esimerkiksi sähköautojen yleistyessä odottamattomat onnettomuudet voivat lisääntyä, koska ajoneuvot ovat hiljaisempia, ja lataaminen voi tuoda uusia paloriskejä. Automaatioteknologian lisääntyminen ajoneuvoissa lisää puolestaan todennäköisesti esimerkiksi erilaisten tuotevastuu- ja kybervakuutusten tarvetta. Digitalisaation seurauksena ihmisten toiminta on paitsi automatisoitumassa, myös verkottumassa voimakkaasti. Digitalisaation ja verkottuneisuuden myötä liikennevahinko voisi tulevaisuudessa perinteisen kolarin sijaan tapahtua myös vaikkapa järjestelmän romahduksen yhteydessä ja ulottua laajalti eri paikkoihin. Vahinkojen luonne muuttuu myös koko ajan enemmän fyysisistä vahingoista taloudellisiin uhkiin, kuten toiminnan keskeytyksiin. Vakuutusyhtiönä tehtävämme on tunnistaa uudet, monimutkaistuvat riskit ja kehittää asiakkaillemme ratkaisuja niiden hallintaan. Tähän panostamme Ifissä voimakkaasti”, sanoo Ifin vastuuriskienhallinnan asiantuntija Matti Sjögren.

Lisäksi on huomionarvoista, että teknologian kehittyminen tarjoaa vakuutussektorille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia (esimerkiksi tietoturvavakuutukset) sekä auttaa parantamaan ja tehostamaan vakuutusyhtiöiden toimintaa. Automaatio ja tekoäly parantavat ja nopeuttavat palvelua tehostamalla riskien arviointia ja hinnoittelua sekä korvausten käsittelyä. If on tässä kehityksessä eturintamassa.

Sammon IR-tiimi
Miksi sijoittaa Sampoon? IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista. https://www.sampo.com/fi/sijoittajat/sampo-sijoituskohteena/ir-blogi/