Italian hallituksella edessä talouden mahdoton yhtälö, Trump twiittasi railoja G7-maiden välille
Viime viikko oli Euroopan ja USA:n osakemarkkinalla vaihteleva. Siinä missä pääindeksit päätyivät koko viikon saldona nousuun Helsingissä ja USA:ssa, Eurostoxx painui puolisen prosenttia johtuen mm. Italian poliittisen epävarmuuden kasvusta. Uusi hallitus sai toimintavaltuudet, mutta sen poliittinen linja ja edellisviikonloppuna lupaillut julkisten menojen lisäykset ovat nostaneet maan riskiprofiilia jälleen velkakirjamarkkinoilla. Lisäksi maailman kauppajättien G7-kokouksen jälkipuinti kasvatti railoa USA:n ja muiden maiden välillä.
Markkinoilla katseet kiinnittyvät jo tulevaan keskuspankkiviikkoon, jonka aikana todennäköisesti nähdään Fedin seuraava koronnosto (futuurimarkkinan hinnoittelema todennäkoisyys 0,25 %-yksikön koronnostolle yli 91 %). EKP:n kokouksessa on enemmän avoimia kysymyksiä sen osalta, onko keskuspankki valmis viestimään velkakirjaostojen lopettamisesta vuoden loppuun mennessä. Odotuksia hämärtää etenkin euroalueen odotettua heikompi talouden alkuvuosi. Käsittelimme EKP:n kokousta aiemmin täällä. Kirjoitamme tarkemmin kokouksista myös loppuviikon makrokatsauksissa.
Eilen Italian talousministeri Giovanni Tria yritti rauhoitella hermoilua kertomalla mm. Reutersin mukaan, että Italian uudella hallituksella ei ole aikeita lähteä eurosta, eikä se aio rahoittaa menolisäyksiään julkista alijäämää kasvattamalla. Päinvastoin hallituksen tavoitteena on laskea velka/BKT-suhde ensi vuonna 128 %:iin (oli 132 % vuonna 2017). Kun ottaa huomioon Italian muuta euroaluetta heikomman talouskasvun (esim. Q1’18 kasvu y-o-y 1,4 % vs. euroalue kokonaisuudessaan 2,5 %) yhdistettynä lupauksiin veronhuojennuksista, menonlisäyksistä ja samanaikaisesta velka/BKT-suhteen laskusta, perusmatematiikalla yhtälö ei päde. Siksi hallitukselta tarvitaan mielestämme konkreettisia toimia, jotta markkinat saadaan vakuuttuneeksi julkisen talouden hallinnasta. Joka tapauksessa ääripään, eli euroeron, jättäminen pois hallitusagendalta on lievä positiivinen signaali, mikäli myös muut ministerit jakavat Trian näkemyksen.
G7-kokous kasvatti pesäeroa USA:n ja muiden teollisuusjättien välille
Kanadassa pidetyltä G7-kokoukselta odotettiin heikkoa konsensusta USA:n ja muiden teollisuusjättien välille ja se näyttikin muodostuneen ennen kuin presidentti Trump avasi jälleen twitter-tilinsä ja tilitti tuntojaan kokousta isännöineen Kanadan pääministeri Justin Trudeaun toiminnan ”epärehellisyydestä”. Samaan twiittiin Trump sisällytti muistutuksen uusien tuontitullien mahdollisuudesta autoteollisuudelle.
Kokouksen jälkeiset tapahtumat olivat jälleen osoitus siitä, että Valkoisessa talossa vallitsee vahvasti me vastaan muut -ajattelu ja USA:ta pidetään kansainvälisen kaupan lypsylehmänä, josta muut kauppamaat yrittävät ainoastaan hyötyä. Tämä ei edesauta kauppasopimusneuvotteluja varsinkaan, kun presidentti Trumpin neuvottelutaktiikka on osoittautunut vähintään arvoitukselliseksi. Toisaalta monista uhkauksista huolimatta suuri osa tulleista on jäänyt toistaiseksi puheen tasolle, mutta epävarmuuden kasvusta on jo nähty merkkejä esimerkiksi Saksan teollisuuden luottamusluvuissa. Ennakko-odotukset ovat ohuet myös Pohjois-Korean ja USA:n johtajien huipputapaamisen osalta.