Kristillisdemokraateille vaalivoitto, valta-asema Saksassa kuitenkin entistä huterammalla pohjalla

Viime viikko oli Euroopan ja USA:n osakemarkkinalla edelleen maltillinen nousuviikko. Osakemarkkinan positiivinen vire jatkui siitäkin huolimatta, että Federal Reserve antoi entistä haukkamaisemman näkemyksen tulevaisuuden rahapolitiikasta: keskuspankki on edelleen kuluvan vuoden osalta matkalla kohti kolmatta koronnostoa joulukuussa ja alkaa lokakuusta alkaen hiljalleen supistamaan tasettaan.

Makroluvuista saatiin euroalueella lisää positiivisia signaaleja. Sekä Saksan sijoittajaluottamus että euroalueen kuluttajaluottamus syyskuulta ylittivät markkinaodotukset. Lisäksi Markit Economicsin perjantaina julkaisemat ostopäällikköindeksin luvut nousivat uusiin kuuden vuoden huippuihinsa. Kasvu jatkui sekä teollisuudessa että palvelualoilla, mutta ensimmäisessä edelleen voimakkaampana, joten viime kuukausien trendi sai tässä mielessä jatkoa. Alaindekseistä vahvaa kasvua oli uusissa tilauksissa ja myös vienti-indeksi ylitti tämän vuoden keskiarvon, mikä kertoo hyvästä vireestä dollaria vastaan vahvistuneesta eurosta huolimatta. Myös hintapaineet jatkoivat kasvuaan, mikä lisää odotuksia tällä viikolla julkaistavien syyskuun alustavien inflaatiolukujen osalta ja on linjassa sen kanssa, että EKP alkaisi vuodenvaihteessa hiljalleen vähentää kuukausittaisia velkakirjaostojaan.

Saksan viikonloppuisissa vaaleissa lopputulos oli odotettu suurimpien puolueiden järjestyksen osalta, mutta äärioikeistolaisen AfD:n nousu kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 12,6 %:n ääniosuudella oli pieni yllätys. Kristillisdemokraatit sisarpuolueineen kuitenkin säilyttivät suurimman puolueen asemansa 33,0 %:n osuudellaan, kun taas sosiaalidemokraattien osuus jäi vain 20,5 %:iin.

Tappion kärsinyt sosiaalidemokraattinen puolue ilmoittautui heti vaalituloksen varmistuttua siirtyvänsä oppositioon. Erot neljän vuoden takaisiin tuloksiin ovat suuria, sillä 2013 kristillisdemokraatit saivat 41,5 % ja sosiaalidemokraattien ääniosuus oli 25,7 %, kun taas äärioikeistolaisen AfD:n äänimäärä jäi alle viiteen prosenttiin. Tulokset kertovat Euroopassa vallalla olevista poliittisista trendeistä: maahanmuuttokriittisyyden kasvu on nostanut selvästi populistipuolueiden kannatusta, kun taas poliittinen kenttä on yleisesti pirstaloitunutta ja entisten suurten puolueiden asema heikentynyt. Pirstaloituneisuus johtaa entistä vaikeampiin hallitusneuvotteluihin myös Saksassa, ja vahvan hallituksen muodostaminen tulee olemaan erittäin vaikeaa. Liittokansleri Angela Merkelin jatkaminen tehtävässään on hyvä asia jatkuvuuden kannalta, mutta suosion lasku omassa kotimaassa voi vaikeuttaa poliittisen linjan läpiviemistä pidemmällä aikavälillä.