Lasku euroalueen talousluvuissa pysähtyi viimein, kauppajännitteet vaikuttavat odotuksiin

Viime viikko oli Euroopan ja USA:n osakemarkkinoilla laskupainotteinen, ja tällä kertaa Helsingin pääindeksi oli laskukärjessä viikon osalta. Kauppajännitteet painoivat edelleen laajalti osakeindeksejä ja nyt näyttää siltä, että EU on siirtymässä Kiinan lisäksi yhä vahvemmin USA:n tähtäimeen tuontitullikiistassa. Loppuviikosta Valkoinen talo ilmoitti, että eurooppalaiset autot voivat joutua amerikkalaistullien piiriin seuraavaksi. Uudet tullit olisivat vahingollista eritoten saksalaiselle autoteollisuudelle, jolle USA on tärkeä kauppakumppani.

Kauppajännitteet heijastuivat edelleen myös euroalueen ostopäällikköindekseihin, joissa teollisuuden odotukset tulevaisuudelle (seuraavat 12 kk) painuivat heikoimmiksi vuoden 2015 jälkeen. Myös teollisuuden aktiivisuutta kuvaava indeksi painui, mutta sitä onnistui paikkaamaan vahvuus palvelualoissa, minkä ansiosta kesäkuun teollisuuden ja palvelut yhdistävä ostopäällikköindeksi nousi kahden kuukauden huippuihin (tasolle 54,8). Uumoilimme viime viikolla, että pettymyksenkin mahdollisuus on suuri ja markkinaodotuksissa ennakoitiin laskun jatkumista, joten perjantaina julkaistut luvut toivat helpotusta talouskuvaan. Samalla ne katkaisivat negatiivisen kierteen talousluvuissa, vaikkakin näkymä on edelleen ristiriitainen euroalueen taloudessa.

Ostopäällikköindeksit heijastelevat kuukausitasolla suhteellisen hyvin myös talouskasvulukuja. Markit Economicsin mukaan Q2:n luvut olisivat linjassa noin 0,5 %:n kvartaalikasvun kanssa, missä olisi pientä piristymistä Q1:n 0,4 %:iin. Jotta loppuvuonnakin päästäisiin kahden prosentin kasvuennusteisiin, näkymä ei saisi nykyisestä enää merkittävästi heikentyä vaan kvartaalikasvun pitäisi yltää vähintään puolen prosentin tasolle.

Mikäli negatiivisia yllätyksiä ei nähtäisi ja talouskasvu yltäisi kuluvana vuonna kahden prosentin tasolle, olisi se euroalueen potentiaalin yläpuolella ja eläisimme tällöin edelleen vahvasti noususuhdanteessa. Kasvun hedelmistä jo pidempään nauttineet taloudet, kuten Saksa, ovat yhä enenevissä määrin alkaneet kertoa myös kypsän suhdanteen tuomista lieveilmiöistä, kuten palkkavaatimusten noususta ja resurssipulasta, mikä asettaa rajansa kasvulle. Toisaalta rahapolitiikka pysyy EKP:n toissaviikkoisen päätöksen mukaan elvyttävänä vielä pitkään, mikä lisäsi kertaheitolla näkyvyyttä esimerkiksi yritysrahoituksen kustannuksiin lyhyellä aikavälillä. Toisaalta kansainvälinen kauppapolitiikka ja tuontitullit USA:n ja Euroopan välillä ovat mysteeri, joka tarjoaa toteutuessaan merkittävän riskin teollisuuden kehitykselle. Protektionismikeskustelu on viime viikkojen aikana ottanut harppauksen huonompaan suuntaan ja tunnelmat kauppaneuvotteluissa pysynevät kireinä myös lähiaikoina.