Powell nousemassa Fedin johtoon, verokeskustelu jatkuu kongressissa
USA:n presidentti Donald Trump nimitti odotetusti Jerome Powellin Fedin uudeksi pääjohtajaksi torstai-illalla Suomen aikaa. Nimitys oli viime päivinä pitkälti odotettu, mutta ei itsestäänselvyys, sillä huhumyllyn mukaan myös Stanfordin yliopiston professori John Taylor olisi ollut vahvoilla nimityskilpailussa. Joka tapauksessa Powellin nimitys edustaa muihin ehdokkaisiin verrattuna rahapolitiikan jatkuvuutta: Powell on istunut Federal Reserven johtokunnassa ja rahapolitiikasta päättävässä avomarkkinakomiteassa jo vuodesta 2012 lähtien, joten hänellä on vuosien kokemus keskuspankin sisäisestä dynamiikasta ja rahapolitiikan teosta. Lisäksi Powell on tunnettu Yellenin elvyttävän linjan tukijana ja hän on ”kyyhky-haukka”-asteikolla pitkälti samalla tasolla Yellenin kanssa eli hänetkin tunnetaan enemminkin työllisyyttä ja talouskasvua kuin inflaatiota painottavana pankkiirina.
Powellin valinnan myötä ei tiedossa olisi merkittävää muutosta rahapolitiikan suuntaan. Sen sijaan Powell voi hyvinkin tehdä muutoksia pankkien säännöstelyyn: hänellä on läheiset kytkökset pankkimaailmaan ja hän suhtautuu myönteisesti rahoitussektorin sääntelyn purkamiseen, mikä oli yksi Trumpin keskeisistä vaaliteemoista. Rahoitusmarkkinan uudistuksien uudet avaukset ovatkin varmasti keskiössä, kun Powell nousee Fedin johtoon helmikuussa Janet Yellenin virkakauden päättyessä. Tätä ennen Powellin valinta pitää vielä hyväksyä senaatissa, mitä pidämme todennäköisenä. Mielestämme valinta ei muuta suurta kuvaa rahapolitiikan linjasta: odotamme edelleen keskuspankilta koronnostoa joulukuussa ja kolmea nostoa ensi vuoden aikana, eli rahapoliittinen linja jatkaisi kiristymistään. Johtajavalinnan myötä avomarkkinakomitean ensi kokouksen korkoennusteet saavat entistä enemmän painoarvoa.
Eilen saatiin myös uutta tietoa presidentti Trumpin luotsaamasta verouudistuksesta, josta edustajainhuoneen republikaanit esittelivät eilen versionsa. Siinä verouudistuksen hintalapuksi arvioitiin seuraavan kymmenen vuoden ajalta 1 500 miljardia dollaria, jonka edestä valtion verotulot siis vähenisivät. Verouudistuksen keskiössä on edelleen yritysveron lasku 20 prosenttiin nykyisestä 35 prosentista sekä tuloverotuksen portaiden vähentäminen neljään nykyisestä seitsemästä.
Verouudistus on laaja kokonaisuus, johon kuuluu myös muokkausta verotuksen vähennyksiin. Republikaanien ehdotuksessa esimerkiksi asuntolainojen vähennyskelpoinen osuus puolitettaisiin. Tämä sai heti osakseen rajua kritiikkiä rakentajasektorilta, jossa peloteltiin jopa uudella asuntokriisillä, mikäli ehdotus tulee voimaan. Seuraavaksi versio siirtyy senaatin käsittelyyn ja keskusteluihin kongressin sidosryhmien kanssa. Presidentti Trump on kertonut haluavansa hyväksytyn version uudistuksesta pöydälleen Kiitospäivään mennessä, mutta tämä aikataulu vaikuttaa optimistiselta.
