Putinin tulevankin kauden haasteena verkkainen talouskasvu ja yksipuolinen talousrakenne
Venäjän viikonlopun vaalitulos ja Vladimir Putinin valinta neljännelle virkakaudelleen presidenttinä tuli tuskin kenellekään yllätyksenä. Putinin nyt alkavaa kautta leimaa Venäjän taloudessa vaiheittaisen elpymisen aika. Venäjän vahvasti energiasektorista riippuvan talouden pahin notkahdus näyttäisi olevan takana öljyn hinnan noustua vuosien 2015-2016 pohjiltaan, mutta haasteita riittää tulevillekin vuosille.
Venäjän talous koki pahan notkahduksen vuosien 2015 ja 2016 aikana, kun pohjiaan hakenut raakaöljyn hinta romahdutti ruplan kurssin, rasitti valtion budjettia ja nosti inflaatiota laskien samalla mm. reaalipalkkoja. Tämä heijastui paitsi energiasektorin investointeihin, myös kuluttajasektoriin, jonka luottamus laski reilusti. Öljyn hinnan ja samalla kuluttajahintojen nousun stabiloituessa myös Venäjän talous on petrannut kasvuaan, ja talouskasvu ylsi jo lähelle kahta prosenttia Q3’17 aikana. Kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan 2018 ja 2019, mutta se pysyy positiivisena. Esimerkiksi IMF ennakoi tammikuussa päivitetyssä ennusteessaan 1,7 %:n talouskasvua 2018 ja 1,5 %:n kasvua 2019 aikana.
Venäjän talouden elpymisestä huolimatta ongelmana on kuitenkin se, että useat kasvun osa-alueet ovat luonteeltaan väliaikaisia. Investoinnit elpyivät vuonna 2017, mutta se oli pitkälti infrainvestointien voimakkaan kasvun ansiota. Lisäksi kuluttajasektorin elpyminen perustuu pitkälti velkaantumiseen, mikä lisää osaltaan rahoitusjärjestelmän riskejä. Yksipuolinen ja energiasektorista vahvasti riippuva tuotantorakenne heikentää osaltaan pidemmän aikavälin kasvunäkymiä ja tuo oman suuren epävarmuustekijänsä talousennusteisiin, joita on tehty olettaen, että urals-öljyn hinta pysyy lähellä nykytasojaan. Jotta talouskasvua saataisiin selvästi vauhditettua ja talouden potentiaalia lisättyä, vaatisi se merkittäviä rakenteellisia uudistuksia (yksityistämiset, uusien teknologioiden hyödyntäminen ja t&k-investoinnit). Toteutuessaankin näiden reaaliset vaikutukset näkyisivät vasta vuosien kuluttua. Lisäksi nykyhallinnon aikana esimerkiksi valtionyhtiöiden yksityistäminen on takkuillut, eikä tähän ole odotettavissa merkittävää muutosta.
Suomen kannalta Venäjän talouden suotuisa kehitys on heijastunut etenkin ulkomaankauppalukuihin. Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Venäjälle kasvoi viime vuonna arvoltaan 15 % edellisvuoteen verrattuna (oli 3,4 mrd. EUR). Suhteellisesti Venäjän viennin osuus Suomen kokonaisviennistä oli 5,7 %, mikä on selvästi pienempi kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten (tuolloin osuus 10 %). Venäjä on kuitenkin Suomen 5. suurin vientimaa, minkä vuoksi sen kehitystä on syytä seurata myös täällä. Mikäli Venäjän talouskasvu jatkuu lievän positiivisena, tarjoaa se osaltaan vetoapua myös Suomen vientinäkymille lyhyellä aikavälillä.
Lähde: Tulli
