Talouden lämpökartta haaleasti vihreällä, mutta kauppariskeissä punainen vaara

Talouden kokonaiskuva on pysynyt vahvana, mutta kauppasotakeskustelu ja siitä seurannut epävarmuus on lisännyt myös euroalueelle riski-ilmapiirin, jota ei enää voi ohittaa. EU on paitsi noussut aktiiviseksi toimijaksi tuontitullikeskustelussa uhkaamalla USA:ta omin vastatullein, mikäli Valkoisen talon hallinto aloittaa tosissaan uusia protektionistisia toimia, sen altistuminen riskeille näkyy kansainvälisen kaupan lukujen kautta.

Olemme koonneet muutamia tärkeitä talousindikaattoreita, sekä sisäisiä että ulkoisia, talouden ”lämpökarttaan”, joka näkyy yllä olevassa taulukossa. Periaate on yksinkertainen: mitä parempi taloustilanne on tietyn indikaattorin mukaan, sitä enemmän taulukossa vihertää ja toisaalta riskien kasvaessa indikaattori on yhä vahvemmin punaisella. Käytimme Q1:n BKT-lukuja kuvaamaan kokonaistaloudellista kehitystä ja nykytilannetta. Kuten kuvasta näkyy, taloustilanne on alkuvuonna ollut edelleen hyvä ja euroalueella on eletty pitkälti noususuhdannetta. Etenkin Espanja ja Suomi ovat pärjänneet vertailussa erinomaisesti, kun taas Italia pitää euromaiden häntäpäätä kasvulukemissa.

Nousukausi näkyy myös työttömyyden laskuna, joka on ollut laaja-alaista koko euroalueella viimeisen vuoden aikana. Tosin Espanjassa ja Italiassa työttömyysaste pysyy edelleen selvästi 10 %:n yläpuolella heijastaen samalla haasteita talouden ja työmarkkinoiden rakenteissa. Kokonaisuudessaan työllisyystrendin suunta on kuitenkin rohkaiseva, mikä antaa osaltaan tukea yksityiselle kulutukselle. Julkisen talouden osalta on tapahtunut pientä kehitystä parempaan päin (euroalueen julkinen alijäämä oli 2017 0,9 %, kun se pahimmillaan ylsi yli kuuteen prosenttiin velkakriisin aikoihin), mutta etenkin Espanjan ja Italian julkisen talouden alijäämät huolettavat edelleen. Espanjassa vahva talouskasvu auttaa osaltaan alijäämän supistamisessa, mutta Italiassa kasvunäkymä ei ole yhtä vahva ja epävakaa hallitus sekä halu lisätä julkisia menoja tekevät maan julkisesta taloudesta haavoittuvan seuraavan suhdannekäänteen konkretisoituessa. Saksan julkinen talous on puolestaan vahvasti ylijäämäinen ja Suomen alijäämää on kaventanut hyvä taloustilanne.

Altistuminen suurinta Saksassa, myös Suomi punaisella

Olemme useaan otteeseen maininneet kauppasodan yhtenä globaalin talouden keskeisimpänä riskinä, ja halusimme tuoda sitä erikseen esiin kansainvälisen kaupan lukujen kautta. Nostimme yksittäisten euromaiden altistumista kauppasodan riskeille esiin kahdenvälisen kaupan lukujen kautta. Koska USA ja Kiina ovat aktiivisimmat tulliuhkien viljelijät, vertasimme eri euromaiden osuutta kaupasta näiden kahden maan kanssa. Mitä punaisemmalta taulukon sarakkeet tietyn maan kohdalla näyttävät, sitä suurempi altistuminen on kauppasodalle viennin ja kauppataseen ylijäämän kautta.

Vaikka tähän mennessä tullisota ei ole kiihtynyt vielä kovin rajuksi (tuontitulleja on EU:n ja USA:n välillä asetettu vain marginaaliseen osaan tuontihyödykkeistä), altistumisen riski kauppasodan kiihtyessä on suuri etenkin Saksassa, jossa Kiina ja USA ovat tärkeitä vientikumppaneita ja USA lisäksi ylijäämämaa, mitä tulee kauppataseeseen. Lisäksi kotoinen Suomi on aktiivisena osana kansainvälisiä arvoketjuja ja altistuu viennin kautta kauppasodan riskeille sekä USA:n että Kiinan suuntaan, joten haaleaa punaista on myös meillä näkyvissä.

Kuten yllä oleva lämpökarttakin näyttää, tilanne euromaissa on pitkälti polarisoitunut. Vaikka kasvuedellytykset ovat edelleen hyvät, protektionismi voi heikentää näkymää nopeasti ja taittaa talouden nousun. Kasvuennusteita on jo jouduttu korjaamaan alaspäin vuodenvaihteesta ja Valkoisen talon sekä Kiinan hallinnon sekä EU-johdon edesottamuksista riippuu paljon se, onko lisää tarkistuksia luvassa.