Talousluottamusta punnitaan ensi viikolla, EKP:n kokouksessa kiinnostaa konsensuksen muutos

Viime viikko oli USA:n ja Euroopan osakemarkkinalla pitkälti nousuviikko. Pääindeksit nousivat Helsingissä ja laajemminkin Euroopassa sekä USA:ssa. Pöly on laskeutunut hieman USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan uhan ympäriltä, ja pitkälti neuvotteluissa odotetaan toukokuun rajaa, jonka USA on asettanut ennen kuin asettaa uusia tulleja kiinalaistuotteille. Markkinoille ei myöskään ole kantautunut uusia käänteitä neuvotteluissa, joten huomio on keskittynyt pitkälti alkaneeseen tuloskauteen.

Ensi viikolla punnitaan jälleen talousluottamusta, kun sekä euroalueella että USA:ssa julkaistaan keskeisiä luottamuslukuja. Selvästi tärkeysjärjestyksessä päällimmäisenä ovat jo tänään julkistettavat ostopäällikköindeksien luvut, sillä ne ennakoivat suhteellisen hyvin myös talouskasvukehitystä ja huhtikuun luvut ovat ensimmäisiä Q2:lle osuvia. Luvut ovat tuoneet Q1:llä pitkälti mukanaan pettymyksiä, minkä vuoksi myös niihin liittyviä odotuksia on vedetty alaspäin, ja huhtikuun osalta niihin odotetaan pientä laskua maaliskuun tasoilta. Sama lasku odotuksissa näkyy myös muissa luottamusluvuissa. Kokonaisuudessaan euroalueen suhdannetilanne on edelleen vahva ja viimeaikaisesta laskusta huolimatta talousluvut ovat esimerkiksi vuodentakaista korkeammalla. Epävarmuustekijät (kauppajännitteet, geopolitiikka) kuitenkin ovat tulleet alkuvuonna osaksi talousodotuksia ja ne todennäköisesti varjostavat myös huhtikuun lukuja.

Torstaina mielenkiintomme kiinnittyy EKP:n korkokokoukseen, josta ei ole luvassa merkittäviä muutoksia itse rahapolitiikkaan. Keskuspankki tuskin antaa vielä tarkkaa viestiä suunnitelmistaan velkakirjojen osto-ohjelmansa tulevaisuuden suhteen ensi syyskuun jälkeen, eikä talousennusteisiinkaan ole luvassa päivityksiä maaliskuun nostojen jälkeen. Sen sijaan mielenkiintomme kohdistuu siihen, terävöittääkö keskuspankki yleisesti viestiään. Sen rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäseniltä on viime aikoina saatu haukkamaistakin viestiä rahapolitiikan kiristymisestä, joten nyt kiinnostaa, onko keskuspankin konsensus muuttunut ja aloitetaanko keskustelu ensimmäisen koronnoston ajankohdasta.