Päätämme tällä viikolla julkaistun vuoden 2018 talousteemoja käsittelevän sarjan Kiinaan, joka on edelleen maailmantalouden suuri mysteeri toisaalta edelleen yllättävänkin vahvan kasvustatuksensa, toisaalta kasvavan velkataakkansa vuoksi. Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, kuinka ultraelvyttävä rahapolitiikka on ollut hyppy tuntemattomille vesille. Myös Kiinan talouden tulevaisuuden hahmottaminen on vaikeaa, sillä taloushistoriassa on vaikea löytää tapauksia, joissa keskusjohtoinen talous olisi vastaavassa tilanteessa, eli valtavaksi kasvaneen varjopankkisektorin ja yksityisen sektorin velkataakan puristuksessa.

Shokkien iskettyä Kiinan talouteen keskusjohto on tyypillisesti vastannut siihen elvyttämällä mm. julkisten menojen lisäyksen kautta. Vahva investointiriippuvuus on pitänyt langat vahvasti hallinnon käsissä, mutta on toisaalta johtanut häiriöihin mm. infrastruktuurirakentamisessa ja kiinteistösektorilla. Lisäksi mennyt malli on johtanut tehottomuuteen, kun yritykset ovat kysynnän vaihdellessa velkaantuneet tuotantoa ylläpitääkseen. Kiinan yrityssektorin velka on noussut jo päälle 150 prosenttiin BKT:sta ja velkaantumisen kulmakerroin jatkuu edelleen jyrkkänä. Yksityiseltä sektorilta kasvavan velkataakan kantajien joukkoon ovat liittyneet myös kotitaloudet, joiden lainakanta on nopeassa kasvussa takavuosiin nähden.

Esimerkiksi asuntolainakanta on kaksinkertaistunut vain kolmen vuoden aikana lisääntyneestä sääntelystä riippumatta. Kotitalouksien lainakannan kasvu altistaa kotitaloudet riskeille etenkin, kun asuntohintojen vaihtelu on ollut viime aikoina voimakasta: vuoden 2014 notkahduksen jälkeen asuntohinnat olivat ripeässä kasvussa, mutta sittemmin nousu on esimerkiksi uusien asuntojen kohdalla tasaantunut noin viiteen prosenttiin vuositasolla. Asuntohintojen lasku aiheuttaisi paitsi tappioita kiinteistösektorin yhtiöille, myös varallisuustappioita kotitalouksille. Talouskasvun hidastuessa myös asuntomarkkinariskit ovat nousussa. Kiinaa pienempikin velkataakka on aikaisemminkin aiheuttanut talouskriisejä, joten aika näyttää, kuinka keskusjohto pystyy tilanteen selvittämään.

Kiinan keskusjohto on kertonut talouslinjauksistaan kohti kestävämmällä pohjalla olevaa talouskasvua. Käytännössä tämä tarkoittaisi markkinaehtoisuuden lisäämistä ja kasvun nojaamista yhä vahvemmin kotitalouksien kulutukseen. Tavoite on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä talouden rakennemuutokset ovat luonteeltaan hyvin hitaita ja investointivetoisuudesta eroon pääsemiseksi on lisättävä toleranssia myös hidastuvalle talouskasvulle. Kiinan kiinteiden investointien kasvu on hidastunut jo lähelle kahden vuosikymmenen pohjia, ja joissakin laskelmissa reaalikasvu olisi taittunut jo negatiiviseksi heijastaen valtion toimia rakennemuutosta edistääkseen. Lisäksi keskusjohto on lisännyt sääntelyä asuntomarkkinalla ja rahoitusmarkkinalla mm. likviditeettiä kiristämällä. Rahapolitiikan toimintamahdollisuuksia rajoittaa kuitenkin velkaantuneisuus: korkotason nousu lisää yksityisen sektorin, eli yritysten ja kotitalouksien, velanhoitokuluja ja voi johtaa nopeasti maksukyvyttömyyteen ja maksuhäiriöihin. Koska pankkisektorin koko suhteessa talouden kokoon on suuri, rahoitusjärjestelmän kriisi laajentuisi nopeasti koko talouteen.

On selvää, että Kiinan taloudessa piileviä uhkia ei voida ohittaa maailmantalouden tulevaisuutta pohtiessa. Ongelmana kuitenkin on se, että mahdollisen kriisin ajoitusta on hyvin vaikea etukäteen ennustaa, koska suoraa verrokkia menneisyyden tapahtumiinkaan ei ole. Mikäli Kiinan rahoitusjärjestelmään tulisi shokki, ei se todennäköisesti olisi vuoden 2008 alkaneen finanssikriisin kaltainen, sillä Kiinan rahoitusjärjestelmä on edelleen suhteellisen sulkeutunut ja esimerkiksi velkaantuminen ulkomaille on vähäistä. Sen sijaan kriisistä olisi vaikutuksia reaalitalouteen, sillä Kiinan rooli maailmantaloudessa on jatkuvasti kasvanut ja nykyisellään se muodostaa jo kolmanneksen maailmantalouden kasvusta. Tämän vuoksi vaikutukset ulottuisivat myös meille mm. ulkomaankaupan kautta, joten Kiinan tilannetta on syytä pitää silmällä.