Tämä on sijoittajaviestintään pureutuvan blogisarjani toiseksi viimeinen osio. Aiheena tämä on mielestäni tärkein. Jos tätä ei ymmärrä, valuvat aiempien osien opit hukkaan. Olen aiemmissa osioissa antanut ylätason vinkkejä sijoittajaviestintään liittyen tarinankerrontaan, arvostustason ymmärtämiseen, ohjeistamiseen, pitkän aikavälin tavoitteisiin ja yhtiön asemointiin. Nämä osiot antavat ylätason rakennuspalikat, jotka ymmärtämällä on helpompi rakentaa onnistunutta sijoittajaviestintää. Nyt pureudun siihen, miksi sijoittajaviestinnän tulisi olla jatkuvaa, niin yrityksen myötä- kuin vastoinkäymisissä.
Monille yhtiöille sijoittajaviestinä tuntuu olevan projekti, joka käynnistetään silloin, kun bisneksellä menee hyvin. Tehdään road show, kierretään sijoittajatilaisuuksissa puhumassa, ollaan näkyvillä mediassa, pidetään pääomamarkkinapäivä ja niin edelleen. Mutta heti kun bisneksellä menee huonommin ja sijoittajien suhtautuminen yhtiöön heikkenee, vedetään tyypillisesti liinat kiinni. ”Meillä ei ole nyt oikein mitään kerrottavaa, niin pidämme matalaa profiilia”. Kuulen tätä lausetta pörssiyhtiöiltä jatkuvasti.
Sijoittajat tyypillisesti ylireagoivat niin nousuissa kuin laskuissa. Rohkenen väittää, että yksi selittävä tekijä tälle ilmiölle ovat yhtiöt itse. Kun yhtiöiden sijoittajaviestinnän aktiivisuus elää pörssisuhdanteiden mukana, tulee myös niiden osakkeista syklisempiä. Kun menee hyvin, painetaan lisää kaasua ja ajetaan osaketta korkeammalle yliaktiivisella, pahimmillaan hypettävällä viestinnällä. Ja kun menee huonosti, passivoidutaan jolloin sijoittajat rankaisevat yhtiötä heikosta näkyvyydestä ja informaation puutteesta. Suhdanteiden mukana elävän sijoittajaviestinnän valossa on täysin loogista, että nousussa sijoittajat hinnoittelevat osakkeen liian korkealle (yli osakkeen käyvän arvon) ja laskussa sijoittajat hinnoittelevat osakkeen liian alas (alle osakkeen käyvän arvon). Pörssistä tulee tällöin huonompi markkinapaikka.
Sijoittajaviestinnän perustehtäviä on sijoittajien odotusten hallinta ja sitä kautta osakkeen volatiliteetin (kurssiheilunnan) pienentäminen pitkällä aikavälillä. Siten yhtiöt, joiden viestinnän aktiivisuus heiluu suhdanteiden ja bisneksen kehityksen mukaan, sotivat tätä perusperiaatetta vastaan ja ampuvat itseään jalkaan pitkässä juoksussa.
Jos yhtiösi tuottaa sijoittajille pettymyksen, suosittelisin lämpimästi kokeilemaan aktiivisempaa viestintää. Sijoittajien tietotarve lisääntyy aina, kun yhtiön liiketoiminta kehittyy huonompaan suuntaan ja näkyvyys heikkenee. Yhtiöllä voi olla tällöin jopa kerättävissä helppoja irtopisteitä olemalla entistä avoimempi ja vastaamalla markkinoita askarruttaviin kysymyksiin. Mitkä ovat yhtiön ongelmia, mistä ne johtuvat, miten ne korjataan ja kuinka nopeasti tilanne muuttuu? Suosikkiesimerkkini on Amer Sportsin Heikki Takala. Tästä on jo vuosia aikaa, mutta muistan kuinka heikon tuloksen jälkeen Amerin osakekurssi lähti tulospäivänä rajuun laskuun. Myöhemmin päivällä konferenssipuhelussa Takala kertoi vakuuttavasti, mistä ongelmat johtuivat ja millä toimenpiteillä yhtiö aikoo ne korjata. Kurssi kääntyi päivän lopuksi nousuun. Tänä syksynä monissa osakkeissa nähtyjen ERP-dippien voimakkuutta olisi todennäköisesti voitu hillitä avoimemmalla viestinnällä.
Yleinen selitys on, että silloin kun yhtiöllä menee huonosti tai yhtiö on kriisissä, niin sitä on parempaakin tekemistä kuin hoitaa sijoittajaviestintää. Kaikissa sijoittajatilaisuuksissa ei toki tarvitse ravata, mutta täydellistä passivoitumista ja omaan kuoreen sulkeutumista pitää välttää. Pahimmillaan yrityksen vaikea tilanne voi johtaa siihen, että sen pitää pyytää omistajiltaan lisää pääomaa selvitäkseen. Silloin viimeistään kostautuu, jos yhtiö ei ole viitsinyt pitää omistajistaan huolta.
Nostan vielä esimerkkinä avoimesta viestinnästä heikon tuloskehityksen yhtiössä SSH:n toimitusjohtaja Kaisa Olkkosen katsauksen edellisestä osavuosikatsauksesta. SSH:n viestintä on ollut takavuosina ehkä värikästä, mutta nyt viesti kuulosti korvaani tasapainoiselta: ”Tulosparannusohjelmamme etenee ja olemme menossa kohti sekä kasvua että kannattavuutta, mutta tie on pitkä ja joskus kenties volatiilimpi kuin haluaisimme sen olevan. Katson kuitenkin luottavaisesti tulevaisuuteen, sillä meillä on sitoutunut johtoryhmä, erittäin ammattitaitoinen henkilökunta, uusia tuotteita ja myyntimalleja tulossa ja lisäksi myyntimme fundamenttitekijät ovat parantumaan päin.”.
Ensi viikolla luvassa on sarjan viimeinen osa itselle lähellä sydäntä olevasta aiheesta eli piensijoittajista. Muistakaa myös liittyä IR Finland Facebook-ryhmään, missä voidaan jatkaa keskustelua suomalaisen sijoittajaviestinnän kehittämisestä! Ryhmään on tarkoitus koota yhteen ammattisijoittajia, analyytikoita ja sijoittajaviestinnän ammattilaisia keskustelemaan.