Trump aiheutti närää keskuspankkikritiikillään, EKP:n kokouksesta tulossa välikokous
Viime viikolla osakemarkkinoilla huomio keskittyi vahvasti tuloskauteen, mutta makroympäristössäkin tapahtui. USA:ssa Valkoinen talo vahvisti loppuviikolla suunnittelevansa uusia tulleja kiinalaistuotteille, joiden arvo USA:n tuonnista yltäisi jopa 500 miljardiin dollariin. Tämä veisi kauppasotataistelun toiseen erään, josta puhuimme viime viikon makrokatsauksessa. Samalla viime viikolla vahvistui asetelma, jossa USA taistelee kauppasodassa muuta maailmaa vastaan, sillä samalla kun Valkoinen talo jatkoi uhitteluaan uusilla tulleilla, EU ja Japani vahvistivat yhteistyötään allekirjoittamalla tiistaina sopimuksen, joka ajan mittaan poistaa lähes kaikki tullit maiden välisestä kaupasta. Sopimus on Euroopalle tärkeä, sillä Japani on EU:n toiseksi merkittävin kauppakumppani Aasiassa Kiinan jälkeen ja sen osuus koko EU:n viennistä oli yli 3 % vuonna 2017. Etenkin kauppasopu oli viesti USA:lle kertoen, etteivät muut kauppamaat suinkaan jää odottelemaan Valkoisen talon ratkaisuja vaan vahvistavat asemiaan kaupassa USA:n ulkopuolella.
Trump rikkoi rajoja kritisoimalla korkopolitiikkaa
Valkoisen talon viestintä rikkoi rajoja loppuviikosta, kun presidentti Trump kertoi tviitissään ja tv-haastattelussa, että kiristyvä korkopolitiikka uhkaa heikentää USA:n kilpailukykyä. Trumpin kritiikki ei todennäköisesti vaikuta millään tavalla Fedin korkopolitiikkaan tai aikeisiin jakaa koronnostoja kuluvan vuoden aikana (odotettavissa vielä kaksi nostoa), mutta ylipäänsä puuttuminen rahapolitiikkaan on Yhdysvaltain presidentiltä poikkeuksellista. Keskuspankin riippumattomuutta poliittisista paineista pidetään yhtenä onnistuneen rahapolitiikan lähtökohtana, ja olemme käsitelleet aihetta mm. inderesPodissa. Viime aikoina poliittinen paine keskuspankkia kohtaan on kärjistynyt etenkin Turkissa, jossa kesäkuun vaaleissa valittu presidentti ja kiristyvän rahapolitiikan vihaajana tunnettu Tayyip Erdogan on ottanut yhä tukevamman otteen keskuspankista.
Heinäkuun alussa Erdogan murensi markkinan luottamusta nimittämällä vävynsä Turkin talousministeriksi ja heti tämän jälkeen vahvisti suoraa valtaansa Turkin keskuspankin johdon nimitysten suhteen. Luottamuksen nopea heikkeneminen näkyi mm. Turkin liiran kurssissa, joka lähti kovaan laskuun mm. euroa ja dollaria vastaan heinäkuun alun uutisten jälkeen, eikä ole tästä toipunut. Euro onkin vahvistunut liiraa vastaan vuoden alusta jo yli 23 % siitä huolimatta, että Turkin keskuspankki yritti vakauttaa liiran kurssia ennen vaaleja nostamalla ohjauskorkoaan. Turkki on malliesimerkki siitä, mihin poliittiset vaikutusyritykset keskuspankissa pahimmillaan johtavat: markkinaluottamuksen murenemiseen ja talouden epävakauteen (mm. nopeasti kiihtyvä inflaatio), jotka heikentävät mm. yritysten toimintaedellytyksiä. Vaikka Trumpin puheet jäänevät sanahelinäksi Fedin politiikassa, on politiikan ja rahapolitiikan yhdistäminen aina vahingollista ja perjantainakin se heijastui valuuttamarkkinoille lisääntyneenä paineena dollaria kohtaan.
EKP-muutosten osalta pankki tyhjennettiin kesäkuussa
Euroopan keskuspankin neuvosto järjestää seuraavan korkokokouksensa ensi torstaina, mutta rahapolitiikan muutosten tai yllätysten osalta pankki tyhjennettiin edellisessä, kesäkuun kokouksessa, jolloin keskuspankki käytännössä lukitsi korkotason 2019 kesän loppuun asti. Päätös toi lisänäkyvyyttä rahapolitiikkaan eikä heinäkuun kokouksen osalta ole luvassa merkittäviä yllätyksiä. Huomiomme keskittyy etenkin keskuspankin näkemykseen nykyisestä maailmankaupan tilanteesta ja siihen liittyvistä riskeistä, mikä on nostanut huolta esiin jo mm. Fedin päättäjissä. Sen sijaan euroalueen taloustilanne on näyttänyt viime kuukausina vakautumisen merkkejä alkuvuoden notkahduksen jälkeen. Tämä on näkynyt kohenemisena mm. talouden yllätysindeksissä, joka mittaa toteutuneiden talouslukujen ja markkinaodotusten suhdetta. Lisäksi odotukset tällä viikolla julkaistavien talouslukujen osalta ovat kohentuneet, ja sekä Saksan elinkeinoelämän luottamusta kuvaavasta Ifo-indeksistä sekä euroalueen heinäkuun ostopäällikköindekseistä odotetaan pientä parannusta edellisiin kuukausiin.
