Tulliuhasta tullut pysyvä epävarmuuden lähde, talouden perusta onneksi vahva

Viime viikko oli Euroopan ja USA:n osakemarkkinalla vaihteleva: USA:ssa ja laajemmin Euroopassa nähtiin vaihteeksi nousuviikko, mutta Helsingin pörssi ui vastavirtaan ja sen pääindeksi päätyi koko viikon osalta niukasti miinukselle. Kauppasotapallottelu jatkui perjantaina, kun USA määräsi 25 %:n tuontitullit kiinalaishyödykkeille, joiden kokonaisarvo oli 34 miljardia. Samalla USA uhkasi tämän olevan vasta alkua, ja uusia tulleja tuotaisiin myöhemmin voimaan yhteensä 500 miljardin dollarin edestä. Kiina vastasi USA:n tulleihin omin vastatullein, mikä osoittaa, että kumpikaan kauppajätti ei ole perääntymässä tullikiistassa.

Tullinokittelu on kestänyt jo yli neljä kuukautta, eikä sille näytä olevan luvassa loppua. Tällä hetkellä näyttää siltä, että neuvottelukumppaneita on ylipäänsä vaikea saada saman pöydän ääreen. Kauppasodan uhka ja konkretisoituminen, eli uudet tullit, uhkaavat pitkittää epävarmuutta aina kuluvan vuoden marraskuulle, jolloin USA:ssa järjestetään välivaalit. Odotamme sen olevan vähintään välietappi tullinokittelulle, sillä Valkoisen talon ja republikaanien kannatuksen osalta olennaista olisi, että presidentti Trump saisi julistaa ainakin jonkinlaisen voiton tullikiistassa. Tähän asti odotettavissa on todennäköisesti korkean epävarmuuden aikaa markkinoilla. Jo nyt on ollut nähtävissä se, että erityisesti avoimet (kansainvälisissä arvoketjuissa mukana olevat) taloudet ovat kärsineet kauppasodan uhan kärjistyessä suhteessa eniten (ks. kuvio alla).

Epävarmuuden keskellä vahva talousnäkymä

Onnena tullisodan varjossa on se, että talouden perusta on edelleen euroalueella ja USA:ssa vahva, ja euroalueen talouspettymysten sarja näyttää katkenneen tuoreiden talouslukujen perusteella. Etenkin palvelualojen kasvu on jatkunut hyvänä, sillä viime viikolla julkistettujen ostopäällikköindeksien lopullisten lukujen perusteella niiden kasvu oli odotettua parempaa kesäkuussa. USA:ssakin palvelualoja kattavasti kuvaava ISM-indeksi ylitti odotukset, samoin kuin perjantaina julkistettu uusien työpaikkojen kasvu heinäkuussa. Tämän lisäksi tuntiansioiden kasvu oli maltillista (2,7 % vuodentakaisesta vs. Reutersin konsensusodotus 2,8 %), mikä vähentää osaltaan inflaatiopaineita ja tätä kautta odotuksia nykynäkymää nopeammin kiristyvästä rahapolitiikasta.

Talouden kokonaiskuva näyttää siis edelleen rohkaisevalta, vaikka etenkin euroalueella ennusteisiin on jouduttu tekemään tarkistuksia alaspäin. Nykytilanteessa euroalueen talouskasvun yltäminen kuluvana vuonna kahden prosentin tuntumaan ei pitäisi olla ongelma, mikä osaltaan heijastelee korkeasuhdanteen jatkumista eli talouskasvu pysyy pitkän aikavälin potentiaalin yläpuolella. Korostamme kuitenkin kauppasodan riskejä talousnäkymälle etenkin epävarmuuden kasvun kautta.