USA:n työmarkkinan elpyminen puoltaisi Fediltä koronnostoa kvartaalissa

USA:n työmarkkinan elpyminen on ollut finanssikriisin jälkeen vahvaa ja näkynyt paitsi työttömyysasteen laskuna, myös selvänä kasvuna uusien työpaikkojen määrässä. Lisäksi suotuisa tilanne on ollut omiaan kasvattamaan työvoiman eli työllisten ja työttömien yhteismäärää, ja yhä useampi amerikkalainen haluaa olla mukana työvoiman piirissä (ks. kuvio alla).

USA:n työllisyyskehitys on erittäin tärkeää etenkin Fedin korkopolitiikan kannalta, sillä keskuspankilla on duaalimandaatti, jonka tavoitteina on paitsi vakaa inflaatio, myös työllisyyskehityksen turvaaminen rahapolitiikan kautta. Viime kuukausina työmarkkinan elpyminen ja etenkin sen mukanaan tuomat odotukset palkkojen kasvusta ja sen vaikutuksista inflaatioon ovat olleet polttopisteessä korko- ja osakemarkkinalla. Vaikka tuntiansioiden kasvu USA:ssa on ollut maltillista (toukokuussa 2,7 % vuodentakaisesta, ks. kuvio 2), historiallisestikin vahvan työmarkkinakehityksen odotetaan asteittain heijastuvan myös palkannostopaineina talouteen. Finanssikriisiä edeltävään palkkainflaation vauhtiin on kuitenkin vaikea päästä, sillä heikentynyt tuottavuuskehitys ja työpaikkojen muodostuminen etenkin heikommin palkatuille palvelualoille rajoittavat kasvua. Jo kolmen prosentin ylittävä tuntiansioiden kasvu voisi kuitenkin tuoda paineita inflaatioon, ja samalla antaa Fedille eväitä kiristää rahapolitiikkaansa.

Odotukset Federal Reserven toimien suhteen ovat vaihdelleet vahvasti viime kuukausien aikana. Tällä hetkellä esimerkiksi futuurimarkkinalla muodostettujen todennäköisyyksien suhteen paino on kahdessa jäljellä olevassa 0,25 %-yksikön koronnostossa kuluvan vuoden aikana: seuraava nosto olisi jo ensi viikon kokouksessa ja toinen myöhemmin syksyllä. Mielestämme koronnosto per kvartaalikin on mahdollinen skenaario etenkin, mikäli työmarkkinan kehitys jatkuu nykyisellä tahdilla ja palkkojen kasvu kiihtyy kohti kolmen prosentin tasoa. Tällöin ohjauskorko olisi vuoden lopussa jo 2,25-2,5 %:n tasolla ja ensi vuoden lopulla nykyisten korko-odotusten mukaisesti kolmen prosentin tasolla, mikä olisi selvästi kiristävän rahapolitiikan puolella. Noussut ohjauskorko heijastuisi myös USA:n velkakirjakorkoihin, jotka tarjoaisivat tässä tilanteessa jo houkuttelevaa matalariskistä tuottoa ja toisaalta kiristäisivät yritysten rahoitusympäristöä lisäten painetta USA:n osakemarkkinalla. Globaalisti verkostoituneella markkinalla suuret liikkeet Wall Streetilla heijastuisivat myös Helsingin pörssiin, joten tässä mielessä USA:n työllisyyskehitystä on tärkeä seurata myös koti-Suomessa.

Kipupisteitäkin työmarkkinalta edelleen löytyy. Etenkin huolta herättää nuorten (16-24-vuotiaiden) matala työhön osallistumisaste. Siinä missä osallistumisaste kohosi lähes 70 %:iin vielä 1990-luvulla, on pudotus ollut dramaattinen 2000-luvun aikana ja jäänyt viime vuosina 55 prosentin tuntumaan. Työmarkkinan elpymisestä huolimatta nuorten osallistuminen työvoimaan ei ole kasvattanut osuuttaan, mikä asettaa rajoitteita työn tarjonnan kasvulle ja lisää syrjäytymistä tulevina vuosikymmeninä. Lyhyellä aikavälillä työmarkkinan kuva on kuitenkin vahva.