Valkoisen talon ristiriitaiset viestit sekoittavat markkinoita, Saksan Ifon lasku loiveni

Tuontitulleihin liittyvä retoriikka on muuttunut viime viikkoina selvästi aiempaa tiukemmaksi, mutta samalla Valkoisen talon ulkopuolelle antama viesti on lisännyt sekavuutta keskustelussa. Etenkin viestintä viikonloppuna esiin tulleisiin ulkomaisten investointien rajoituksiin on aiheuttanut hämmennystä, sillä niiden kohdistumisesta on saatu kahta eri viestiä. Viikonloppuna esillä oli rajoitusten kohdistuminen kiinalaisyrityksille, mutta Reutersin mukaan eilen valtiovarainministeri Steven Mnuchin varoitti rajoitusten koskevan kaikkia ulkomaisia yrityksiä, ”jotka yrittävät varastaa teknologioitamme”. Vielä myöhään eilen illalla Valkoisen talon kauppapoliittinen neuvonantaja Peter Navarro kuitenkin alleviivasi CNBC:n haastattelussa, että rajoitukset koskisivat ainoastaan kiinalaisyrityksiä. USA:n on määrä ilmoittaa määräyksiä koskevista suosituksistaan perjantaina. Uusin viesti iski kovaa mm. amerikkalaisten teknologiajättien, kuten Alphapetin, Amazonin ja Applen, osakkeisiin, jotka olivat eilen selvässä laskussa samoin kuin pääindeksit sekä USA:ssa että Euroopassa.

Eiliset käänteet olivat hyvä esimerkki siitä, kuinka hämmentävää Valkoisen talon kommunikaatio on: presidentti Trump käyttää pääviestimenään Twitteriä, ja samalla korkean tason virkamiehet lähettävät kukin omaa, keskenään eroavaa viestiään siitä, mihin suuntaan kauppapolitiikka on menossa. Mielestämme tilanne kertoo lähinnä siitä, että viestintä ei ole selkeästi johdettua ja siihen liittyvä epävarmuus haastaa nyt markkinoiden mielialaa. Kauppajännitteet ovat lisäksi viime viikkoina ottaneet aimo harppauksen huonompaan suuntaan osakemarkkinan kannalta, ja eilisen perusteella EU:n ja USA:n asettamat tuontitullit ovat saamassa ensimmäisiä konkreettisia seurauksia. EU:n asettamien tullien johdosta Harley Davidson ilmoitti, että aikoo kantaa tullien mukanaan tuomat korotukset hintoihin Euroopan markkinaosuuttaan varjellaakseen ja siirtää osan tuotannostaan Eurooppaan, joka on yhtiön toiseksi suurin markkina. Yhtiön moottoripyörät ovat amerikkalaisuuden ikoni, joten tuotannon siirto osittain ulkomaille olisi imagotappio Valkoiselle talolle.

Epävarmuuden lisäksi tullit aiheuttavat inflaatiopaineita

EU:n asettamat vastatullit ovat jo aiheuttaneet närää Valkoisessa talossa, ja seuraavaksi odotetaan, aikooko USA todella julkistaa uhkaamansa 20 %:n tullit ulkomaista autoteollisuutta vastaan kesän aikana. Mikäli tullit tulisivat voimaan, alkaisi niiden vaikutukset heijastua toden teolla myös eurotalouteen. Viimeisimpien Ifo-tutkimuslaitoksen julkistamien tutkimusten mukaan tullien asettaminen iskisi kovimmin Saksan autoteollisuuteen ja pienentäisi maan bruttokansantuotetta viidellä miljardilla eurolla vuodessa. Vuoden 2017 luvuilla mitattuna osuus koko BKT:sta (3263 mrd. euroa) olisi noin 0,15 %, mikä kertoo autoteollisuuden suuresta merkityksestä Saksalle. Eilen julkaistut Saksan elinkeinoelämän luottamusluvut osoittivat, että tullikiista on jo aiheuttanut selviä säröjä talousluottamukseen, jota kuvaava Ifo-indeksi jatkoi kesäkuussakin laskuaan. Tosin laskun kulmakerroin loiventui ja onnistui ylittämään niukasti markkinoiden konsensusodotukset. Tulliuhka on tämän lisäksi heijastunut laajalti mm. ostopäällikköindekseihin odotusten osalta.

Lisäksi mikäli tullien kohteena olevat yritykset eivät halua kantaa lisäkustannuksia vaan siirtävät ne myyntihintoihin, lisäävät tullit painetta tuontihinnoille ja tätä kautta inflaatiolle, mikä voi taas pakottaa keskuspankit reagoimaan rahapolitiikallaan uuteen tilanteeseen odotuksia tiukemmin. Lisääntyneen protektionismin vaikutuskanavat ovat näin ollen moninaisia. Olemme käsitelleet vaikutuksia globaaleihin arvoketjuihin Sijoituskoulussa (linkki täällä). Erityisen huono asia on, että puheet näyttävät muuttuvan yhä selvemmin konkretiaksi.