Tervetuloa Inderes-TV:n pariin. Enento julkaisi heidän Q2-tuloksensa tänään, ja jutellaan siitä yhtiön toimitusjohtaja Teppo Paavolan kanssa. Morjesta, Teppo! Moi! Aloitetaan haastattelu tuttuun tapaan. Jos kävisit vähän Q2:n kehitystä pähkinänkuoressa.

Ensin kasvusta. Hienoa on, että kaikki segmentit, kaikki maat kasvoivat, ja Ruotsi parhaiten. Se on tietysti hienoa, koska meillä on aikaisempina vuosina juuri Ruotsissa liikevaihdon kasvussa ollut haasteita. Markkinoiden rakenteellinen muutos on tuottanut haasteita, ja nyt tämä näyttää huomattavasti stabiilimmalta. Toinen hieno asia on se, että tulos kasvoi selkeästi nopeammin kuin liikevaihto, ja tämä on nyt hyvä suunta. Tässä on nyt toinen kvartaali putkeen, että jokainen segmentti kasvaa.

Tosiaan tuloksellisesti vahvaa kehitystä. Jos avaat lyhyesti vielä ajureita tähän tulosparannukseen.

Yksi asia on niin sanottu sales mix, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että meillä on. Meillä on sellaisia palveluita, joissa meidän datakustannus on käytännössä kiinteä, jolloin heti kun liikevaihto nousee, niin siinä on hyvin korkea marginaali, ja se näkyy sitten tuloksessa. Eli se on yksi asia. Toinen on tietysti nämä erilaiset tehostamistoimenpiteet, mitä on tehty monella alueella, ja niistä ehkä tämä yksi keskeinen, josta joka kvartaali raportoidaan. Niin on tämä Ruotsin niin sanottu SMG-transformaatio, ja se etenee nyt plänin mukaan, eli se on lupaavaa.

Avasitte teidän muutosneuvotteluiden lopullisia tuloksia nyt tässä tänään raportin myötä. Missä määrin nämä olivat puhtaita kulusäästöjä, tehostamista, versus sitten kasvualoille panostamista? Jos jaat tätä dynamiikkaa vähän.

Totta kai. Totta kai se on myös kustannussäästöasia. Ja toki on hyvä ymmärtää, että aika paljon tehdään. Tehdään myöskin tavallaan kompetenssimuutosta, eli palkataan uusiin erilaisiin rooleihin, jotta taas mahdollistetaan sitten uudenlaista kasvua.

Mutta jos puhutaan siitä organisaatiomuutoksesta laajemmin, niin siinä oli hyvin merkittävässä osassa muu kuin kustannus. Eli yleensä tällainen selkeyttäminen, ja vanha organisaatio oli aika monimutkainen. Tämän kokoiselle firmalle. Ja että saadaan selkeämmät vastuut, niin se on se. Se on se tärkein asia.

Ja se on sitten mahdollistanut meille aika montaa erilaista. Tosiaan myyntiä johdetaan ja on organisoitu eri lailla. Meillä on operaatiot. Niissä oli monta erilaista tiimiä jokaisessa maassa, ja niitä on nyt yhdistetty. Jolloin sitten esimerkiksi se, että tehdään asioita uudella tavalla vaikka esimerkiksi tekoälyn avulla, on huomattavasti helpompaa silloin, kun sinulla on isompi tiimi, joka voi miettiä ne prosessit laajemmin. Enemmän tavallaan päästä päähän uusiksi.

Teillä on tosiaan organisaatio ollut isossa myllerryksessä tässä, niin miten se on henkilöstön parissa otettu vastaan?

Onhan se aina rankkaa, ja ikävä kyllä tuollaiset asiat kestävät pakostakin ihan jo lainkin vuoksi. Vaikka se on nykyään Suomessa nopeaa. Ja mehän jopa Ruotsissa saatiin tehtyä tämä nopeammin kuin Suomessa, johtuen henkilöstön ja henkilöstön edustajien hyvästä yhteistoiminnasta. Nyt alkaa kyllä olla myöskin positiivista palautetta, että kun on selkeämpää, tiedetään joka asiassa, että kuka tästä on vastuussa ja keneltä mennä kysymään ja kenen kanssa jutella, että saa asiat tehtyä.

Se on hyvä kuulla. Te aktivoiduitte yritysjärjestelyissä myös tässä neljänneksen aikana. Te divestoitte Emaileri-liiketoiminnan sekä sitten ostitte Eevoran-yhtiön Ruotsista, niin avaatko näiden kahden kaupan logiikkaa?

Emailerihan on tällainen sähköpostimarkkinointibisnes, ja se ei nyt sovi tähän meidän datapohjaiseen liiketoimintaan, josta johtuen sitä oli jo tavallaan priorisoitu alemmaksi kaikissa sisäisissä resursoinneissa. Tämä on kuin esim. Tuotekehitystä on sitten tehty enemmän muualla, jolloin on selvää, että tällainen business on sitten paremmissa käsissä jollain toisella, jolle se on ydinbisnestä.

Eevora taas on sama asia toistepäin. Tämä meidän compliance-focused kasvualue vaatii tietysti tiettyä AI-kompetenssia, ja sitä me oltiin tehty yhdessä jo. Eevoran kanssa jonkun sen aikaa. Eli tämä oli meille tuttu firma, joiden kanssa tämä meidän erityisesti tietty osa Ruotsin tuotteista oli rakennettu, ja se oli siinä mielessä tavallaan helppo päätös, että tiedetään mitä ostetaan.

Missä määrin vastaavat pienemmät ostokset ovat teillä työkalupakissa jatkossa, että näettekö, että olisi muita mahdollisia kiinnostavia kohteita?

No nyt ei ole. Ei ole tällä hetkellä mitään työn alla. Mutta ilman muuta. Kun halutaan kasvua nopeuttaa, niin jos se vaatii jotain sellaista kompetenssia, osaamista, joissain tapauksissa ehkä asiakaskuntaakin, niin miksi ei? Miksi ei? Se riippuu tosiaan, mihin suuntaan sitten strategia vie.

Mainitsit tuossa aiemmin tekoälyn, niin mennään vähän siihen teemaan. Jos puhutaan yleisesti markkinadynamiikasta ja vaikka sen tuomasta kilpailuasetelmasta, niin onko tässä tapahtunut tekoälyn myötä mitään muutoksia?

Joo, siis sellaisia avoimeen tai julkisesti saatavilla olevaan dataan pohjalta rakennettuja uusia palveluita, niitähän syntyy paljon maailmalla. Ja ihan joka päivä saa lukea uusia uutisia, usein myös meidän tai meitä lähellä olevilta alueilta. Ja. Eli. Tässä meidän tavoitteemme on sama kuin monen muunkin, että tekoälyllä sitä dataa pystytään tehokkaammin käsittelemään ja tekemään siitä arvokkaampaa.

Mutta sitten toisaalta on kuitenkin niin, että meillä aika merkittävä osa meidän liiketoimintaa on ensinnäkin reguloiduilla alueilla. Tähän pätee sekä tähän luottotietoon että näihin compliance-liiketoimintoihin, että siellä on hyvin selkeästi, mitä esimerkiksi joku pankki saa tehdä ja miten saa tehdä. Ja sitten toisekseen, jos siinä tiedossa on jotain vikaa, niin se voi tulla aika kalliiksi, kun sitten ruvetaan tekemään vaikka luottopäätöksiä sen pohjalta. Ja tämän vuoksi muutos on sillä alueella hitaampaa silloinkin, kun se tieto olisi julkisesti saatavissa.

Mutta taas meidän datastahan suurin osa on sellaista, mitä vain meillä on. Sillä pystytään selkeästi näyttämään esimerkiksi luottopäätöksen ennustettavuus tai luottoriskin ennustettavuus, että se on parempi meidän datalla kuin muuten, ja siihenhän tämä meidän liiketoiminta perustuu. Tämä on se dataosa sitten. Paljon tapahtuu sitten siinä, että mitä sillä datalla tehdään. Eli tavallaan analytiikkaa, ja analytiikkaahan me ollaan varmaan kaikki nykyään vähintäänkin kokeiltu, että tuosta kun otan jonkun ChatGPT:n taikka Clauden tai jonkun muun vastaavan, niin kyllähän se ihan hyvin analysoi, mutta se edelleen tarvitsee sitä hyvää dataa, jotta sieltä tulee oikeita tuloksia. Muuten se arvaa ne, ja se ei ole hyvä.

Just näin. Pohjoismaiset pankit ovat teille merkittävä asiakaskunta. Vähän tähän tekoälyteemaan vielä liitännäisesti, niin näettekö jonkinlaisia riskejä näissä asiakassuhteissa? Voisiko teoriassa olla mahdollista, että pankit lähtisivät kehittämään jonkun oman luottotietorekisterin? Miten? Mikä suojaa teidän asemaa näissä liikkeissä?

Siis? Isoilla pankeilla erityisesti on. Ja sitten on näitä pienempiä erittäin päteviä. Analytiikkaan erikoistuneita pankkeja. Nämä, joiden kilpailuetu tulee siitä hyvästä riskianalyysista, niin heillä on sitä osaamista kyllä. Mutta se data, mitä heillä on, sehän on heidän oma datansa.

Ja moni sellainen pankki, joka on itse rakentanut jonkun oman ratkaisunsa, silti edelleen ostaa myös meiltä, koska he ovat testanneet sen, että kun saat koko markkinanäkemyksen, mitä meiltä tulee, niin se tuo lisää ennustettavuutta niihin päätöksiin ja oikeellisuutta siihen päätökseen. Että vaikka kuinka paljon pankeissa investoidaan AI:hin, niin kyllä se parhaimmassa tapauksessa voi tarkoittaa myös sitä, että he ostavat meiltä enemmän. Ja jos he oppivat saamaan siitä enemmän arvoa.

Eli mitään välittömiä riskejä tämän.

Osalta.

Ei näy.

Ei näy, siltä osin kyllä.

Sä olet korostanut myös tekoälyn tuomia mahdollisuuksia uusien tuotteiden rintamalla. Niin miten tämä tuotekehitystyö edistyy?

Tuossahan yksi pieni esimerkki tietysti oli tämä Eevora. Ja toki se oli jo sellaista, mitä oli tehty jonkun aikaa, ja todettiin vain, että se on tärkeää ja se osaaminen pitää pitää talon sisällä. Kyllä meillä on nyt meneillään tällainen työ, missä käytännössä käydään kaikki tuotealueet läpi. Että nyt kun sanotaan, että maailma on eri kuin se oli kolme kuukautta sitten tai kuusi kuukautta sitten. Niin tätä pitää jatkuvasti katsoa, että mitä nyt voisi tehdä eri lailla. Tämän tietysti sitten pitää olla jotain sellaista, mistä asiakkaalle on hyötyä. Kyllä tätä ei voi spesifioida, että se olisi jollain yksittäisellä alueella, kun se on vähän kaikilla alueilla.

Kyllä, mennään ohjeistukseen. Tarkensitte ohjeistusta. Kerrotte, että oikaistu käyttökate kasvaa liikevaihtoa nopeammin, muuten ohjeistus on ennallaan. Vähän lyhyesti, mitä haluatte tällä viestiä, taustoja tähän?

Nythän on tehty näitä ratkaisuja, mitkä laskevat meidän kustannustasoa, jolloin tämmöistä ohjeistusta ei olisi tehty aikaisemmin, ja se johtuu juuri siitä, että ei tiedetä, miten tämä. Sales mix menee. Ja nythän. Nythän tämä tuloksenparannus on niin merkittävästi nopeampaa kuin liikevaihto. Se perustuu siihen, että erityisesti korkeimpien marginaalien tuotteita on myyty suhteellisesti enemmän, ja että vaikka se sitten muuttuisikin toisella vuosipuoliskolla, mihin nyt ei ole mitään näyttöä. Mutta vaikka se muuttuisikin, niin silti uskotaan, että tämä ohjeistus pätee.

Mennään sitten yleisesti kysyntänäkymään. Toki Iranin kriisi väritti vähän kevättä ja kuluttajaluottamus otti pienen notkahduksen, mutta sieltä ollaan elvytty. Niin miten te näette nyt kysyntänäkymän Q2:lle? Ehkä sitten myös tästä eteenpäin teidän päämarkkinoilla Suomessa?

Suomessa voi sanoa, että tavallaan se, mitä taloudessa on näkyvissä, niin näkyy meidän luvuissa. Eli luottopuolella yrityspuoli on mennyt paremmin, joka taas sopii hyvin siihen, että yritykset investoivat ensin ja kuluttajat tulevat perässä. Siihen liittyen sitten tässä kiinteistöbisneksessä. Kehitys ei ole ollut niin hyvä volyymeissä. Toisaalta kiinteistöbisneksessä meillä on ollut uusia tuotteita, jotka ovat sitten tukeneet kasvua, mutta toivottavasti vaikka nyt kuluttajaluottamus on selkeästi parantunut, niin se on hyvä kuitenkin muistaa, että se on selkeästi edelleen pitkän aikavälin keskiarvojen alapuolella, että edelleen ollaan miinuksella siinä mielessä, että toivottavasti hyvä suunta jatkuu, niin kyllä se sitten näkyy meidänkin luvuissa.

Puhuttiin vähän regulaatiopuolesta myös. Tässä teidän katsauksessa mainitsitte CCD2-regulaatiomuutoksen, että se tuo sekä mahdollisuuksia että riskejä, niin ehkä kertauksen kertauksena voisitko toistaa vähän, mitkä ne riskit ja mahdollisuudet ovat, ja miten tämä on kääntynyt mahdollisuuksien versus riskien puolelle?

CCD2 tekee kahta asiaa. Se tarkentaa sitä, että miten luottopäätös pitää tehdä ja minkälaista dataa sitä varten tarvitsee analysoida, ja sitten se ottaa sellaisia pelureita. Tavallaan tämän enemmän pankkityyppisen regulaation alle, jotka aikaisemmin ovat olleet reguloituja vähän kevyemmin. Kun nämä kaksi laitetaan yhteen, niin tulee uusia tekijöitä. Juuri erityisesti tässä buy now, pay later -maailmassa, joiden pitää tehdä päätökset uudella tavalla tarkemmin, ja tämän vuoksi se on mahdollisuus ja se kasvattaa markkinaa.

Mutta se, minkä vuoksi se on vielä potentiaalisesti myös riski, on se, että me ei oikeastaan tiedetä ihan, että miten tätä nyt sitten sovelletaan. Ihan meidän täällä Pohjoismaissa. Vaikka tämä on Euroopan-laajuinen regulaatio, niin jo Pohjoismaissakin on erilaisia näkemyksiä vielä siitä, että mitä se ihan detailitasolla tarkoittaa, jolloin sitä on vaikea ennustaa, ja siinä tämä tulee 2029 voimaan tämä regulaatio. Mutta. Siinä on kuitenkin aikaa. Sitten sen jälkeen vielä implementoidaan, että nyt tässä vaiheessa me katsotaan, kuinka hyvin saadaan sitä bisnestä voitettua. Mutta tämän vuoden liikevaihtoon ei odoteta, että se juuri vaikuttaa.

Selvä homma. Kiitos, Teppo, haastattelusta ja tsemppiä teille loppuvuoteen!

Kiitos.